Ei se rauta nostamalla lopu

Valitettavasti kroppa sanoi SEIS. 

Hiljaisuutta on siis ollut pari viikkoa syystä, että en kuunnellut kehoani ja taistelin vaan vastaan vaikka kroppa antoi selviä merkkejä siitä, ettei voi hyvin. Oon valitellut täälläkin väsymystä, joka meni niinkin pitkälle että lopulta en töiden lisäksi ollut hereillä lainkaan. Töistä kotiin tultuani nukuin 2-3h päikkäreitä ja siihe perään suihkun kautta yöunet. En jaksanut treenata, en siivota en tasan mitään. Huh. Viimeinen niitti oli se, että hädintuskin jaksoin pysyä tolpillani töissäkään ja aamuheräämiset tuntui ylitsepääsemättömiltä.

Terveydenhoitajalle soitto ja passitus mars labroihin. Puhelinsoitto lääkäriltä joka kertoi raudapuuteanemian olevan niin paha, että jollei olo ala kohentumaan parissa päivässä triplarauta-annoksella on edessä sairaalareissu. 

Voi hemmetti, että osaan olla idiootti. Oon koko ikäni kärsiny matalista Hb-arvoista ja syöny rautakuureja, mutta ei käynyt mielessäkään että kyse voisi olla siitä!!! HALOO! En tajunnu edes leikkauksen jälkeen, että ois iha hyvä ehkä syödä kuuri. Enkä sittenkään kun ehkäisykierrukan poiston jälkeen vuosin kuin niagara 2viikkoa (sori spekseistä)! Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä terveydenhuoltoalan ammattilaisella sairauksia? 

Nyt alkaa tuntumaan elämä jo kirkkaammalta ja sairaalaan lähtöäkään ei toivottavasti ole edessä. Lupasin ottaa iisisti treenien kanssa ja syödä kiltisti rautapitoista ruokaa sekä rautavalmistetta ja c-vitamiiniä :) Toivotaan, että olo kohentuu vielä entiselleen ja pääsen jatkamaan elämääni täyspainoisesti. Kyllä ihminen voi ollakkin tyhmä. Niin pienestä se on kiinni!

Kuunnelkaa kehoanne ja pitäkää siitä hyvä huoli!

Terkuin Saara ja pinaatti, bestikset