Toukokuusta lokakuuhun

Hiljaisuus ei suinkaan ole ollut merkki siitä, että minulle ei olisi tapahtunut mitään. Se oli merkki siitä, että olen elänyt elämäni parasta aikaa! Hei te kaikki, täällä taas 🙂

Viimeisimmät postaukseni ovat kertoneet siitä, että elämässäni on ollut mullistavia tapahtumia. Vaikeita päätöksiä ja elämänmuutoksia. Nyt lähes 6kk myöhemmin voin vain sydän sykkyrällä todeta tehneeni pelkkiä hyviä päätöksiä!

Aloittaakseni jostain voin kertoa vaihtaneeni työpaikkaa ja asuinaluetta sekä löytäneeni sylin, josta en halua koskaan poistua. Ilmeisemmin alkukevään paineet purkautuivat sairasteluna ja kaiken ihanuuden keskellä fysiikkani teki totaalisen stopin. Sairastin sydänlihastulehduksen ja mycoplasman. Nyt asioiden loksahdeltua paikoilleen vihdoin tuntuu, että pysyn taas tolpillani ja pääsen keskittymään itseeni täysillä 🙂 Nyt minulla on taas aikaa ja jaksamista keskittyä bloggailuun. Voin rehellisesti sanoa olevani vahvempi kuin koskaan ennen. Varmempi, Rakastuneempi, Voimakkaampi.

Juttuja on jo takataskussa koskien uusia treenikuulumisia, pohdintoja terveydestä sekä ällöä siirappia.  Odottakaas kun pääsen vauhtiin! 

xoxo, Saara