Sähköä ilmassa ja paljon melua postilaatikosta

Ensimmäinen sähkölasku on jäänyt mieleeni. Se on näitä asioita, jolloin tietää muuttaneensa ulkomaille, uusien ja outojen järjestelmien äärelle, ulkomaalaisena.  

En tiedä, kuinka kauan lasku oli ollut postilaatikossa. Aluksi en edes tajunnut, että sellainen metallinen neliölaatikko on postilaatikkoni. Olihan se kieltämättä ovessa kiinni, mutta toisaalta itse postiluukku ei ollut kovin suuri, eikä se neliö näyttänyt postilaatikolta, eikä se siis ollut pelkkä postiluukku.

Myös kyseinen ovi oli muuten metallia. Myöhemmin, kun kevään ensimmäiset päivät alkoivat olla lämpimiä, se turposi ja jäi kiinni yläpaneeliin. Toisinaan sain sen itse auki kovalla riuhtaisulla, mutta muutaman kerran jouduin hakemaan naapurin, joka taas haki toisen naapurin. Ja niin miehet vetivät ovea nelin käsin auki ja lopulta onnistuivat avaamaan sen.

Mutta sen ensimmäisen sähkölaskun tullen oli vielä talvi. Tähän mennessä kokemieni talvikuukausien perusteella se tarkoittaa Japanissa kovaa tuulta ja todella kylmiä taloja. Keskuslämmitysjärjestelmää tämä teknologian huippumaa ei ole ottanut vielä omakseen. Monta kertaa olen joutunut toteamaan paikallisille, että ”kyllä, Suomi on kylmä maa talvella, ulkona. Sisällä meillä on aina lämmin.”

Joka tapauksessa, postilaatikko ja sähkön hinta selvisivät minulle, kun tämä osittain irrallinen outo laatikko kolahti oveen, ja sieltä putosi paperilappu. Sähkölasku oli noin viikon ajalta ja se näyttä lähes samalta kuin parin kuukauden lasku Suomessa.

Ainiin. Tuontisähkö.

Joten: Ilmastointi- (lämmitys)laite pois ja vaatetta päälle. Enää en pitänyt öisin laitetta hurisemassa 28 asteessa.

Myöhemmin kuulin, että lappu oli vasta ilmoitus viikon sähkökuluistani. Mainio keksintö, muuten en olisi tajunnut säästellä. Ja mitä maksamiseen tulee, niitä tilisiirtoja ei siis juuri käytetä. Laskun voi maksaa conbiinissa, eli kioskityyppisessä kaupassa, jotka ovat auki ympäri vuorokauden ja joita löytyy joka kulmasta. Niissä voi myös muun muassa ostaa näitä onigiri-riisipalloja, sake-viiniä pillimehutetrassa, lunastaa automaatilla tilaamansa museo- tai konserttiliput, käydä vessassa ja nostaa rahaa.

Sitä käteistä kun tarvitaan.