Olkaapa hyvät, tässä työpöydän taustakuva: kyseessä on ihana pikku lemmikkikoirani, rodultaan pomeranian. Piipa-eläin esittäytyy!

Kuva on otettu puolitoista vuotta sitten, kun olimme sienimetsällä Jyväskylässä.

Tähän samaan voisin kirjoittaa muutaman lauseen kyseisestä eläimestä. Piipa on siis arvelujeni mukaan maailman ihanin eläin, uskollisin ystävä ja paras jokapäiväinen piristäjä.

Piipa on nyt 6-vuotias, mutta erittäin terhakka ja energinen otus. Piipa on siitä jännä, ettei se hauku käytännössä ollenkaan, mikä on kerrostaloelämässä aika korvaamaton juttu.

Pomeraneilla on usein sellainen erikoinen piirre, että ne pyörii. Siis itsensä ympäri! Kuvitelkaa kolmekiloinen, pitkäkarvainen otus (kuvassa) joka pyörii vinhasti oman akselinsa ympäri innostuessaan, tai välillä ihan muutenkin. Aivan – se naurattaa aina.

Tällä hetkellä neiti Pikkarainen on hoidossa vanhempieni luona Suomessa, mutta kesällä kun muutamme pois Ranskasta, Piipa muuttaa taas meidän luo niin kuin pitääkin!