Minä tykkään käydä tavarataloissa. Ja tällä tarkoitan sellaisia tavarataloja, joista minulla harvemmin on varaa ostaa mitään.

Täällä Ranskassa ravaan yhtenään Galeries Lafayettella ja Printempsillä. Oi että sitä tunnetta, kun menee oikein ajan kanssa vaeltelemaan ihanaan tavarataloon! Seuraavaksi kun käyn Pariisissa, menen kyllä taas Lafayettelle, täällä Lillessä tavaratalot on paljon pienempiä kuin Pariisissa.

Jo paikallisen Lafayetten rullaportaita noustessa tulee hyvä mieli. Kirkkaat valot, hiljainen musiikki, tavaramäärät! Miäs jää ymmärrettävistä syistä mieluummin kotiin kuin tulee minun kanssani lafayetteterapiaan. Minä tykkään hypistellä pehmeitä materiaaleja, ihastella värejä ja haistella fiiliksiä. Mikä voittaa ihanan pehmoisen kashmirhuivin? (no ehkä mun lemmikkikoira, joka on vielä pehmoisempi ja ihanampi.)

Ja voi sitä tunnetta, jos vielä tämän kaiken päälle ostaa jotain! Kassalle marssiminen, sieluttoman rahan vaihtaminen ihanaan tavaraan! Kaunis punainen Lafayette-kassi kädessä heiluen on hyvä jatkaa seuraavaan terapiakohteeseen…