We’ve been served ice cold beer and Walt is our host

Oijoij. Vuosien takainen haave toteutui vihdoin, kun pääsin viime torstaina katsomaan D-A-D-yhtyettä Helsinkiin The Circukseen. Tanskalainen yhtye tunnettiin alkuaikoinaan nimellä Disneyland After Dark, mutta joutui luopumaan nimestä Disney-yhtiöiden nostettua nimestä äläkän. Genre on muovautunut vuosien varrella country-vivahteisesta rockista melodiseen heavy rockiin.

Keikka oli p_a_r_a_s_t_a. Kun laulaja Jesper huudatti yleisöä I want what she’s got -biisin tahtiin, rumpali Laustin rumpusetin takareuna nousi yhdeksänkymmenen asteen kulmassa ilmaan (no panic – Laust oli turvavöin kiinni rumpupenkissä). 

D-A-D:n laulaja Jesper Binzer

Vaikka biisit tuli laulettua muun yleisön mukana ulkoa ja niin kovaa kuin jaksoi, I want what she’s got -huudatuksen kohdalla oli pakko muovata sanoja I want what Stig’s got -muotoon. Basisti Stig kun on varmasti maailman kuumin 47-vuotias. Ainakin Tanskan kuumin. Keikalta tallentui valitettavan vähän kuvia Stigistä – mies kun on varsin liikkuvaista sorttia.

Vasemmalta: Stig, Laust, Jesper, Jacob

Binzerin veljesten kitararevittely, Stigin kummalliset bassot, välitön tunnelma, kaksi (2!) encorea ja It’s After Dark -biisi loppusilauksena pelastivat tämän kuukauden. Kiitän keikkakaveriksi mukaan lähtenyttä poikaystävää ja samalle päivälle Helsinkiin sattunutta ekskursiota siitä, että ylipäänsä päädyin keikalle. Pitäisi useammin antaa itselleen lupa irtautua arjesta. On uskomatonta, miten yksi keikka voi saada jaksamaan opparintekoa ja talven viime kurakelejä ihan uudella tavalla. 

Nyt jatkamaan opinnäytetyötä -> (kyllä, kello neljä aamuyöllä on ihan sopiva opparintekoaika)

P.S. Ihan siedettäviä kuvia, vai mitä? Ainakin siihen nähden, että kuvat on otettu kasimegaisella kännykkäkameralla ilman salamaa.