inspiraatio ei odota – saako luova ihminen elää päivisin ja nukkua öisin?

Kahvittelupaikka: Opiskelijayhdistyksen uuden toimiston avajaiset

Kahvi: Reilun kaupan suodatinkahvi

Hinta: Verkostoituminen

Seura: Opiskelijayhdistyksemme muita hallituslaisia ja satunnaisia onnittelijoita

Muuta muistamisen arvoista: Tiputin aamulla kukkaruukun, astuin Friis&Companyn fringe-laukkuni päälle ja hajotin sen, kaadoin kakut pyörän koriin ja kahvit lattialle. Loppupäivästä tuntui kuitenkin jo siltä, että kannatti herätä.

———————————————————

Huomaatteko koskaan hymyilevänne yksin kaupungilla hassulle päähän pälkähtäneelle asialle? Itse syyllistyn moiseen aina toisinaan, ja oman naureskelevan ilmeen miettiminen saa hymyn pintaan entistä helpommin. Tänään toimistolle pyöräillessäni mietin, kuinka typeriltä ihmiset näyttäisivät, jos liikkuisivat pyöräilyasennossa ilman pyöriä. Varsinkin ne mummopyörän omistajat.

Aamun kahvittelut meinasivat jäädä järjestämättä kiusallisen pommiin nukkumisen takia. Äkkiherätys sai taas miettimään rutiineja ja säännöllisiä nukkumaanmenoaikoja. Paperilla ”klo 23 nukkumaan, klo 07 herätys” -suunnitelma näyttää hyvältä, mutta inspiraatio ei odota. Kun nukkumaanmenoaikaan läksyt on kesken ja uusi tuotantoidea tekee tuloaan, sänkyyn meneminen kuulostaa yksinkertaisesti epäreilulta. Todellisuudessa paraskin idea kärsii väsymyksestä ja illan viimeisistä hereillä vietetyistä tunneista varmasti yli puolet kuluu näytön ohi tuijotteluun.

Jos menisin ajoissa nukkumaan, viettäisin unten mailla vaaditut 7-9 tuntia ja heräisin joka aamu seitsemältä virkeänä uuteen aamuun, olisinko luova muulloinkin kuin iltamyöhään? Mikä on todellinen potentiaalini ja onko todellinen inspiroitunut ja luova minä jotain aivan muuta, kuin uskallan ajatellakaan?

Hyvät ihmiset, nukkukaa tarpeeksi! kehottaa Hidasta elämää -sivustolla loppuvuoden ajan maanantaisin vieraileva Henkka Hyppönen. Henkka listaa neljä perussääntöä, joiden avulla nukut varmasti paremmin ja pidempään. Artikkeli päättyy lausahdukseen, joka tuntuu olevan omistettu suoraan minulle.

Tiedän tietenkin, että nämä menetelmät eivät sovi boheemille sielullesi, mutta muutoksen todennäköisyyden kannalta tällaisten olosuhteiden luominen on lähes välttämätöntä.  Helvetin tylsää, mutta toimii varmasti.

Ei Henkka, ei ollenkaan tylsää! Erityisesti vinkki ”keskity päivän aikana, älä illalla” puhuttelee minua. Henkan mukaan paras työteho saavutetaan, kun keskittymistä vaativat tehtävät tehdään yksin hiljaisuudessa, mielellään alusta loppuun kerralla. Keskittymisen sykli ei katkea ja tulos on usein laadukkaampi. Inspiroidun vinkeistä niin paljon, että päätän siirtyä saman tien makuuhuoneen puolelle. Huomenna lisää luovuudesta ja sen rajoittamisesta.

Kahvittelemisiin!

Hyvinvointi Mieli Opiskelu Höpsöä

isänpäivä mummolassa

Kahvittelupaikka: Mummola

Seura: mummo, äiti, sisko, veli, perheen kääpiövillakoira

Kahvi: Kulta Katriina -pannukahvi

Kahvin hinta: Jouluvalojen ripustaminen etupihan pensaaseen äidin kanssa

Muuta muistamisen arvoista: Mummo tarjosi v.s.o.p jouluglögiä kahvin sivuun

————————————————

Mummola on paikka, johon kuuluu mennä, kun haluaa pysähtyä. Metsän keskellä ihmisiltä piilossa ei edes kehtaa väittää, että olisi muuta tekemistä tai että pitäisi lähteä puoli tuntia saapumisen jälkeen. Kaupunki luo illusion kiireestä, metsä ja mummola taas käskevät ottamaan tauon todellisuudesta.

Mummolassa kahvittelu tapahtuu keittiön pöydän ääressä, eikä olohuoneessa televisiota katsellessa. Joskus mummo juo kahvia tassilta sokerinpala huulien välissä. Ehkä vielä itsekin opin joskus siistiksi old school -kahvinnauttijaksi.

Kahvikeskustelut pitävät sisällään jo aiemmin monta kertaa käytyjä puheenaiheita ja uusia juoruja ja kuulumisten vaihtamista. Nykyään mummo muistaa kysyä jo joka kerta, että onko serkku viime aikoina päivitellyt kuulumisiaan ”feikuupiin” (facebookiin). Termien avaaminen ja hidas keskustelu rauhoittavat ajatusta nopeampaa puhujaa, jonka seminaareista kukaan ei saa selvää.

Tällä kertaa keskustelua verotti eilisyön työvuoro baarissa. Onneksi mummo keskittyi enimmäkseen puudelimme kanssa riehumiseen ja itse sain tuijottaa tyhyyteen ja unelmoida kotisohvasta ja lämpimästä peitosta.

Väsymyksestä ja alitajunnassa olemassaolostaan muistuttavista läksyistä huolimatta päivä ja kahvihetki olivat täydellisiä. Yllätin itseni, kun en lietsonut paniikkia ja toivonut kertaakaan pois pääsyä koulutehtävien ääreen. Ehkä tästä alkaa matka kohti itsensä hyväksymistä ilman jatkuvaa täydellistä suorittamista.

Lisään kuvan heti kun muistan, mihin laskin kamerani muistikortin. Täydellinen rentoutuminen aiheutti muistinmenetyksen.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Mieli Ajattelin tänään