Lakkiaismuisteloita

Bongasin Lilyn toimituksen haastelun lakkiaspäivätarinasta kuvan kera. Eilen kuitenkin tuli tasan kolme vuotta siitä päivästä.

Voihan väsymys sitä päivää. Olin nukkunut edeltävänä yönä muutaman tunnin – en hermostuneisuuden vuoksi oikeastaan, vaan siksi, että ystäväni tuli valokuvaamaan juhlat ja juttelimme pitkälle yöhön ja jouduin heräämään viiden aikaan aamulla, että sain kampaukseni tehtyä. Tai siis, kampaajahan sen teki. Ja kauniisti tekikin, juuri niinkuin toivoinkin.

Ylioppilasjuhlapäivä on varmaan yksi niistä ainoista juhlapäivistä, joista nautin. Tunsin oloni kauniiksi – puku oli ostettu jo keväällä, kun bongasin vahingossa mekkoliikkeestä Seinäjoeltä tuon ihanuuden alennuksesta, ja ennen kaikkea laihaksi! Olin tiputtanut painoani kirjoitusten aikana 12 kiloa ihan stressin vuoksi, ja se kyllä näkyi. Harmi, että seuraavana syksynä aloin stressin vuoksi kerätä sitä painoa takaisin.

Päivä meni hienosti, mitä nyt sekosin puheen kanssa itse juhlassa koululla – minut jostain syystä valittiin puhumaan. Meinasin lähteä puhujankoppiin liian ajoissa lavalta, mutta onneksi rehtori viittoi minut pysymään paikoillaan. 

Juhlat olivat väsyttävät, ja päivä meni kuin siivillä – vaikka jalkoja kivistikin. Vaikka yo-juhlasiivot oli tehtykin korkkarit jalassa, eivät jalat olleet ihan vielä niihin tottuneet ja muutamaan otteeseen heivasinkin korkkarit piiloon pöydän alle. 

Ystäväni valokuvasi juhlat ja ”viralliset” kuvat molempien tätieni kanssa. Päivästä on siis kuvamuistoja aika moniakin. Koru kaulassani on omatekemä, kädessä Kalevalaa.

Yo-juhlissa olin jo varma, etten pääsisi Tampereen yliopistoon lukemaan historiaa – pääsykokeet taisivat olla seuraavalla tai sitä seuraavalla viikolla. No, enhän minä päässyt, mutta en ollut kovin pahoillani asiasta enää siinä vaiheessa. Hain myös Tampereen Ammattikorkeakouluun tietojenkäsittelyn tradenomiksi, ja nyt jouluna 2012 pitäisi tässä varmaan valmistua tältä linjalta. 

Lauantaina on serkkuni yo-juhlat. Hänellä kirjoitukset menivät hienosti ja tulevaisuudensuunnitelmista aion kysellä juhlissa lisää. Onnea kaikille vuoden 2012 ylioppilaille! Pitäkää kiinni unelmistanne. Sitä kasvaa vain huomaamaan muuten, että olet elänyt elämäsi ohi.