Omituinen lauantai

Lauantai alkoi löhöämisellä ja kamalalla tiedostamisella siitä, kuinka likaiset hiukseni ovatkaan. Päädyin kuitenkin nousemaan sängystä ja avaamaan jääkaapin oven sen sijaan, että olisin mennyt suihkuun ja pessyt ne. Päivä jatkui luonnollisesti siivousaikomuksella. Ajattelin, että tänään siivoan koko asunnon ja olen illalla tyytyväinen, että on puhdasta.

Toisin kävi. Mieheni avasi kaapin laittaessaan tavaraa X sinne ja totesi, että meillä on liikaa tavaraa. Otin herneen nokkaani ja ryhdyin siivoamaan kaappia pienen kissani Kirpun avustuksella. Paljon kissasta olikin apua – jos olisin halunnut, että kaapista pois nakkelemani, roskiin tarkoittamani tavarat leviteltäisiin ympäri makuuhuonetta. 

Onneksi siivouspuuhani keskeytyivät, kun kissan kasvattaja soitteli, halusinko hänen vielä käyvän katsomassa Kirpun silmää (kyllä, se rähmii ja on ilmeisen tulehtunut). Soitto tuli juuri oikeaan aikaan, kun olin vetämässä Venusta nokkaani siitä, ettei mieheni arvostanut tarpeeksi kaapintyhjennysoperaatiotani. Siivosin jälkeni (ja kissa auttoi) ja lähdin hakemaan kasvattajaa, jotta pääsisimme ensin yhdessä shoppailemaan lemmikinruokia. 

Pyörimme ympäri ämpäri Tamperetta ja hoidimme tarpeellisia asioita. Kasvattaja kävi meillä ja tutki Kirpun – mikäli tulehdus ei helpota silmätipoilla ja kotihoitokonsteilla, näyttäisi siltä, että kalenteriin tulee ensi viikolla uusi eläinlääkärireissu – ja hain viikonloppuruoat Prismasta. Lisäksi kävin moikkaamassa hurrrmaavia kissoja kasvattajan luona. 

Loppu lauantai hurahti ohi. En käsitä miten. Istahdin koneelle ja… kello on 1:56. Miten tässä näin kävi? 

Pääsyy, miksi kirjoitin blogipostauksen, on ylenpalttinen ärsytys joka tulee saamattomuudestani. Mikään asia ei ole pitkään aikaan sujunut. Lisäksi naamani kukkii. Kai sitä voisi itsellekin varata ajan, jotta voisi kartoittaa lääkärin kanssa tilanteen – onko tämä samaa aknea mikä keskeytti vääjäämättömän etenemisensä kun aloitin e-pillerit – vai ei. 

Huominen onkin täyteenbuukattu. Ehkä maanantaina ehdin kiillottaa asunnon jälleen putipuhtaaksi. Nonetheless, olen kuitenkin melko tyytyväinen kaikkeen muuhun tässä lauantaissa muutakuin siihen, että istahdin koneelle kello 18.00 ja tein aikahypyn myöhäisyöhön.

PS. Meille tuli keskiviikkona miehen kanssa vuosi kihloissa täyteen.