Puoli vuotta myöhemmin…

Hei vain hei!

 

It’s been a while… Kertonee ehkä tästä syksystä ja siitä työmäärästä, mitä opiskelut ja oma elämä on kasannut mun päälle. Nyt oli kuitenkin pakko pitkästä aikaa avata oma blogi! Tajusin, miten terapeuttista kirjottaminen on, sekä miten terapeuttista omien, vuoden takaisten postausten ja fiilisten lukeminen on!

 

Kaikenkaikkiaan; syksyyn on mahtunut paljon. Uusi koulu ja uudet kujeet; tokikin nämä uudet kujeet on jäänyt melko vähälle koska korona. Ensimmäisen viikon orientaation jälkeen meillä ei ole ollut juurikaan mitään yhteistä tapahtumaa koululla, ja näin ollen on uusien kavereiden saanti ollut hieman haastavaa. Erilaisia projekteja on kyllä pienissä ryhmissä tehty, mm. todella loistava ledivilkutin. Ledivilkutin olikin sitten sellainen pikkuperkele projektina, sillä me todella teimme kaiken itse. Projekti lähti suunnittelusta ja liikeidean luomisesta; kenelle ja miksi vilkutin tehdään. Seuraavaksi pääsimme näpertelemään juottokolvin kanssa labraan, kun kokosimme koko vilkuttimen kymmenet komponentit samalle piirilevylle ja vieläpä niin, että se toimi. Ledejä oli pelkästään 36, ja ne olivat todella pieniä ja niiden juottaminen todella pyllystä 🙂 Komponenttien jälkeen tuli vilkutettava animaatio-ohjelma suunnitella ja ohjelmoida laitteeseen. Tämä oli muuten ihan mukava juttu, mutta koska koulumme käytettävä ohjelmisto kaatui (juuri kun animaation koodi oli miltei valmis) enkä saanut apua kurssin assarilta, jäi animaationi hyvin yksinkertaiseksi. Lopuksi vielä tarkoitus oli koteloida piirilevy ja esitellä se tutorryhmissä, mutta koteloinnin skippasimme motivaation puutteessa ja esittelyyn en päässyt sattuneen tapaturman takia.

Kuvassa kyseinen ledivilkutin

Koska opiskelin 1,5 vuotta avoimen väylällä suorittaen fuksivuoden kursseja, olen jo suurimman osan tämän vuoden kursseista tehnyt. Ensimmäiseen periodiin kuului Johdatus tekniikan opintoihin, Ohjelmointi 2, Yliopistofysiikka 3 labratöineen ja Signaalit ja mittaaminen. Toiseen periodiin kuului Ohjelmointi 2 lisäksi tietoliikennetekniikkaa, kyberturvallisuutta ja yrityksen taloutta. Sivuaineeksi päädyin valitsemaan teollisuustalouden, koska se tuntuu itselle suhteellisen helpolta ja ei vaadi kovin syvällistä teknistä tietotaitoa… 🙂 Kurssit ovat sujuneet ihan kohtalaisen hyvin, ja aiheet ovat yllättävänkin mielenkiintoisia! Itseäni eniten kiinnostaa kyberturva, ja tietoliikennetekniikkakin alkuvaikeuksien jälkeen tuntui ihan mielekkäältä. Pääainevaihtoehtona se on myös yksi vahva vaihtoehto. Keväälle on tulossa kieliopintoja, lisää ohjelmointia ja muita aineopintoja, sekä ehkäpä vielä matikkaa ja lisää talouskursseja. Ensi syksynä olisi tarkoitus alkaa orientoitua kohti pääainevalintaa ja kandityön aloittamista, joten koitan nyt ahmia mahdollisimman paljon vähän kaikkea.

Syksyyn on koulun lisäksi kuulunut myös muutto uuteen ihanaan kotiin! Muutto hoitui onneksi heti elokuun ja syyskuun aikana alta pois, ennenkuin kouluhommat todella alkoivat kasaantua. Lisäksi olen käynyt ratsastamassa, ja olemme Sulon kanssa käyneet jopa parilla valmennuksellakin. Talvikautta ajatellen olisi tarkoitus päästä maneesille hyppäämään, mutta saa nähdä miten toteutuu.

 

Näiden korvien välistä maailma näyttää aina vähän kivemmalta <3

Nyt on viimeisetkin tentit saatu tehtyä ja ansaittu loma polkaistua käyntiin. Nämä ensimmäiset päivät olen vain levännyt ja nukkunut ihan järjettömän paljon (univelka, stressi, heh). Seuraavana alkaakin joululahjojen kuumeinen metsästys, eikä mitään ideaa mitä kellekin hankkia. Pitänee mennä pyörimään ja inspiroitumaan kauppoihin 🙂

-ihanaa joulun odotusta <3 Iiris

 

 

 

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Ajattelin tänään

Kesäjuttuja

Hellou!

 

Pitkästä aikaa on aikaa istua alas ja kirjottaa hetki omia kuulumisia ja fiiliksiä. Kesä on jo hyvällä vauhdilla menossa lujaa ohi, ja tuntuu että mitään kesäjuttuja ei oo kerennyt yhtään tehdä ja etten oo yhtään valmis tulevaan syksyyn. Oh what the hell, tänä kesänä on tullut tehtyä töiden ohella jos jonkinlaista kesäasiaa ja vapaita, tylsiä viikonloppuja ei oo ollut yhtäkään 😀

 

Kesä alkoi kouluhommien (ainakin suurimman osan) päättymisellä ja työsuhteen alkamisella. Palasin taas kesäksi Atrialle Sahalahdelle, jossa myös viime kesän vietin. Työ itsessään ei ole mitään kovin maatamullistavaa, mutta musiikkia kuunnellessa päivät ovat taittuneet alta aikayksikön. Lisäksi palkkaus on elintarviketeollisuuden alalla suhteellisen hyvä, ja viime syksynkin elimme lähes kokonaan kesätyörahoilla.

 

Juhannus kului onnellisesti kavereiden kanssa ihan täällä Hervannassa. Olimme yöuinnilla ja grillasimme huikeilla kertakäyttögrilleillä ja nautimme olostamme! Tänä vuonna oli ensimmäinen juhannus sitten täysi-ikäiseksi kasvamisen jälkeen, kun en ole ollut festareilla. Vähän kieltämättä harmitti – etenkin kun olen tammikuusta asti hihkunut festareille – mutta meillä oli kaupunkijuhannuskin ihan superkiva!

Juhannuksen jälkeen olikin iloisia uutisia luvassa, kun koulupaikkani varmistui! 🎉 Syksyllä siis alkaa uudet tuulet tutkinto-opiskelijan saappaissa (haalareissa) ja uusi koulu, uudet kaverit ja uusi vaihde elämässä! Jännittävää! Kovin paljon myös taputin itseäni olkapäälle, kun viimein pitkä uurastus ja vaivannäkö palkittiin. En aina ole ollut ihan niin varma itsestäni, ja vuodenvaihteen tienoilla olin jo luovuttamassa koko koulupaikan suhteen. Onneksi vanhemmat ja poikaystävä potkivat vauhtia ja takoivat järkeä päähän, ja jostain löysinkin vielä viimeiset voiman- ja motivaationrippeet suorittaa kevät kunnialla loppuun. Siitä kiitokset siis kaikille jotka ovat jaksaneet mua tukea ja kuunnella itkupotkuraivareita <3 Love you all

 

Tänä kesänä vietin myös paljon aikaa mökkeillen, niin omalla mökillä Ruovedellä Näsijärven rannalla kuin myös kavereiden vanhempien talolla Pirkkalassa Pyhäjärven kupeessa. Nää mökkireissut ajoittui just onnistuneesti niille parille aurinkoiselle viikonlopulle, joten saatiin mun rakkaimpien ystävien kanssa nauttia Suomen kesästä ja auringosta ihan täysin! Myös mun omien vanhempien talolla Aitoniemessä vietin aikaa, ja alin kuva onkin meidän terassilta Ransun kanssa kun otettiin aurinkoo 🙂  Rakastan Suomen kesää ihan todella paljon, ja ahdistaa pelkkä ajatus siitä että se on pian taas ohi…

 

Mun maailman ihanimmalla kummitytöllä oli 1-v synttärit heinäkuussa, ja mun paras ystävä, kummityttöni äiti järjesti aivan ihanat juhlat meille kaikille ❤ Kuvan kakku oli juhlista, ja vitsit muuten oli hyvää! Saman päivän illasta juhlittiinkin sitten mun 25-v juhlia, jotka koronan takia siirrettiin toukokuulta tänne heinäkuulle. Paikalle pääsi iso kasa kaikkia ihania tyyppejä, ja oon edelleen ihan sanoinkuvaamattoman onnellinen, että mun elämässä on tällasia ihmisiä! Nää kaikki on parhautta, ja aivan uskomatonta että näin moni pääsi paikalle mun kans viettään aikaa!

Lisäksi kesään on mahtunut hevosia ja paljon viiniä. Vaikka koko kesä tuntuukin menneen ihan silmänräpäyksessä ohi kun kaikki päivät menee töissä ja viikonlopuille on aina ohjelmaa, niin silti on välillä pysähdyttävä miettiin tätä kaikkee mitä oon nyt saavuttanut ja millasia ihmisiä mun ympärillä on. Mä oon just nyt tosi onnellinen ja avoimin mielin suuntaan kohti tulevia haasteita!

 

-Iiris

Hyvinvointi Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä