Päivitystä

Hei vain hei!

Tänään ajattelin, että kerkeäisin hieman kirjoitella kiireideni keskeltä 🙂 On taas menty viime päivät melkoista vauhtia vähän joka suuntaan… Tänään kävin myös puntarilla, ja näin kolmannen dieettiviikon jälkeen on painoa pudonnut jo 2,6kg! Sekä tutut ympärilläni ovat satunnaisesti ohimennen sanoneet, että näytän jotenkin kiinteämmältä 😉 Tästä se siis lähtee!

Kolmas viikko

Viime viikko tosiaan oli dieettini kolmas, ja tähän mennessä haastavin. Saliohjelmani päivittyi, mikä sinänsä oli ihan mukava asia, mutta nyt ovat alkaneet ne henkiset haasteet itsekurin kanssa… Tähän saattoi tietysti vaikuttaa sekin, että kuukautiseni alkoivat pitkästä aikaa. Ruokavalioni muuttui entistä niukemmaksi, ja nyt saan syödä ah niin ihania hiilareita vain kahdesti viikossa entisen kolmen päivän sijaan. Lisäksi viikonloppuna oli myös Original Student festival Helsingissä, joka tarkoitti siis lipsumista ruokavaliosta. Koko viikon on siis käytännössä ärsyttänyt jos jokin asia, mutta sellaista se toisinaan on!

Maanantaina tosiaan alkoi uudet ohjelmat, ja uusi treeni tuntui mukavalta ja sopivan haastavalta. Sain eritavalla uusiin lihaksiin tuntumaa, mikä oli positiivista. Tiistaina oli estevalmennus Ylöjärvellä meidän lähikentällä, ja se olikin yllättävän rankka! En ole valmentajan silmän alla hypännyt kyseisellä hevosella ikinä, joten ennen valmennusta mietityttikin pitkään mitä tästä tulee ja miten Ukko toimii. Ukko on siis hieman hidas lämpiämään, ja alkuun sainkin taistella pitkään että sain edes ravin aktiiviseksi ja takajalat reippaasti mukaan. Kaikenkaikkiaan valmennus meni ihan ok, paremminkin on Ukko tehnyt. Se oli koko treenin ajan jotenkin tosi pitkänä ja vetelänä, enkä saanut sitä koottua. Hypyt olivatkin sitten ihan hyviä kaikesta huolimatta!

Loppuviikko meni koulutehtävien ja treenin kimpussa. Torstaina kävin ratsastamassa Sulon, ja sen jälkeen tuli satulansovittaja. Sulolle kokeiltiin pariakin eri satulaa, joista kumpikaan ei ollut sopiva. Ohjeita tuli ihan ruokinnasta lähtien, ja oli kyllä mielenkiintoinen tapaaminen! Ratsastus on siitä hauska laji, että koskaan et voi olla täydellinen; olen istunut hevosen selässä lähes koko ikäni ja silti opin edelleen uutta!

Perjantaina vielä vikat treenit tälle viikolle, ja la suuntasimmekin poikaystäväni kanssa kohti Helsinkiä. Reissu oli kiva ja tapasin vanhoja kavereitakin samalla! Valvoimme lauantai-sunnuntai yönä ehkä vähän turhankin myöhään (meidän hotelliin vaan paukkasi porukkaa), ja koko sunnuntai menikin sitten koomaillessa ja nukkuessa… Syömisten kannalta päätin antaa itselleni armoa, ja pitää ns.”cheat dayn” hyvällä omallatunnolla. Toki tämä kaikki kostautui sitten maanantaina (eilen) kun piti palata ruotuun ja lähteä aamupäivästä salille: olo oli kuin jyrän alle jääneenä. Ajattelinkin salille raahustaessani että tänään ei kyllä lähde ja pelkäsin kompastuvani omiin jalkoihini, mutta yllättävän hyvin se treeni sitten sujuikin. Tästä opimme sen, että vaikken krapulaa olekkaan ikinä kokenut, se väsymys ja huonosti syöminen kyllä painavat vielä seuraavanakin päivänä. Mutta pääasia oli että oli kiva reissu ja salillekin pääsin takaisin!

Au revoir!