Kuistimme muodonmuutos on nyt erittäin hyvällä mallilla! Ollaan tehty sitä pikkuhiljaa viime kesästä lähtien, jolloin Teemu maalasi lattian. Myös ikkunalaudat ja tukiparrut maalattiin, jotta päästiin eroon vallalla olevasta ruskean sävystä. Minulla on ollut koko elämäni joku omituinen ongelma ruskean värin kanssa. Jostain syystä hyväksyn sen kotiini vain vanhoissa huonekaluissa (mutta silloinkaan ei saa olla liiaksi punaiseen menevää sävyä) enkä ikinä käytä sitä esimerkiksi maalauksissani. Monta muuta väriä rakastankin sitten niin paljon että haluan vain ympäröidä itseni niillä. Saan väreistä älyttömästi energiaa ja mielihyvää.
Kuistin lattiaan haluttiin ihana merellinen turkoosi, joka raikastaisi tilaa ja toimisi suurena väripintana. Seinät ja katto kun päätettiin jättää valkoiseksi. Toinen suuri muutos oli tietenkin huonekalujen maalaus ja kankaiden vaihto istuintyynyihin. Myös verhot värjättiin. Tarkoitus oli raikastaa tilaa ja antaa värien loistaa valoisassa huoneessa.
Halusimme uudistaa kuistin ilmeen mahdollisimman pienellä budjetilla, minkä takia olemassa olevat asiat on värjätty, eikä esimerkiksi vaihdettu uusiin. Suunnitelmissa on vielä maalata ulko-ovi ja verhojen ripustusrenkaat (yhä ruskeat) sekä kenkätelineen sisälokerikot, jotka muuttivat väriä ei-haluttuun suuntaan vahauksen jälkeen. Istuinsyvennyksen valkoiseen seinään on tarkoitus tehdä kasvi-aiheinen seinämaalaus.
Haaveissa olisi myös löytää kaunis eteismatto sekä pyöreä, ehkä virkattu matto pöydän alle. Ensi kesäksi aion tuoda puutarhavajasta liudan kukkaruukkuja ikkunalaudoille ja maalata ne sateenkaaren väreiksi ilostuttamaan ohi kulkevia ihmisiä.
Rakastan sanaa seikkailu. Siitä tulee mieleen Muumimamman salainen lähtö etsimään isoäidin reseptiin tarvittavia aineksia laaksosta, josta kukaan ei tiennyt. Innostunut ajatus Australiaan lähdöstä ja lentolippujen ostaminen samana päivänä. Tavallisessa autossa asuminen neljä ja puoli kuukautta. Omakotitalon ostaminen lainalla. Lapsen saaminen. Seikkailu voi jännittää, pelottaa, riemastuttaa ja aiheuttaa perhosia vatsaan.
Ensimmäinen Australian reissu!
Aikaisemman elämän haikailun sijaan odotan innolla uusia käänteitä. Jatkuva muutos pitää mielen virkeänä ja ajan täällä maapallolla mielekkäänä. Tähän mennessä olen antautunut liikaa virran vietäväksi enkä ottanut tarpeeksi osaa elämäni suuntien määräytymiseen. Tällainen kuva minulla itsestäni on, vaikka nyt kun ajattelen isoja asioita elämässäni, olen lähes jokaisen keksinyt ja saanut aikaan itse. Mistäpä nämä käsitykset itsestä tulevatkaan…
Tammikuun pakkaset ja ihana talviaurinko.
Viimeisen vuoden aikana olen saanut yhä voimistuvan tunteen siitä että minun pitää ottaa elämäni haltuun. Tämä tarkoittaa raha-asioiden kuntoon laittamista (en ollut ikinä katsonut paljon minulla menee kuukaudessa tai asettanut yhdellekään reissulle budjettia) ja massiivista itsetutkiskelua mm. siitä mitä haluan tulevaisuudelta sekä uran että arkielämän ajankäytön kannalta. Ensimmäiset askeleet on jo otettu viime vuoden puolella ja teimmekin avopuolisoni Teemun kanssa täydellisen Excel-taulukon tuloistamme ja menoistamme. Siitä lisää myöhemmin.
Laskettuun aikaan 0 päivää ja vauveli edelleen sisällä.
Nyt kun ihana Utu-vauva liittyi perheeseemme viime joulukuussa, on ajankäyttöni muuttunut valtavasti. Vaikka olisi helppo jäädä surkuttelemaan, miten ennen oli niin paljon enemmän aikaa tehdä mitä halusi, niin olen päättänyt ottaa tämän ison muutoksen hieman eri tavalla vastaan. Nimittäin tätä itsetutkiskelu- ja muutosprojektiani eteenpäin sysäävänä voimana, joka pakottaa minut pohtimaan mikä minulle on tärkeintä.
Esimerkiksi juuri hetki sitten kun pohdin ääneen mitä tekisin kun Teemu ja Utu olivat lähdössä poikien keskeiselle kävelylle, vaihtoehtoina olivat siivoaminen, nukkuminen tai jonkin kivan tekeminen. Teemu sanoi heti että en saa siivota, vaan nyt minun pitäisi tehdä juuri sitä mitä itse haluan. Aivan ihana mies! Heidän lähdettyään katselin olohuoneen lattiaa peittävää tyynykasaa ja hetken mietin että kerään ne pois, mutta sitten kävelin ohi hymyillen. Luin hetken rahankäyttöön liittyviä blogipostauksia (ja samalla vedin eilistä pizzaa lounaaksi) ja sitten tajusin että tätähän voin tehdä samalla kun imetän. Joten tulin yläkertaan katsomaan josko saisin ensimmäisen oman blogini postauksen kirjoitettua. Ja tässä ollaan!
Kestovaipat kuivumassa ihanassa kevätauringossa.
Blogini suurin teema tulee olemaan elämänmuutokseen liittyvät ajatukseni ja konkreettiset tekoni. Haluan tehdä blogista paikan, jossa voin vapaasti pohtia muutostani, iloita aikaansaanneistani ja mahdollisesti löytää kanssatovereita. Tulen kirjoittamaan taloudellisesta tilanteestani, vauvaelämästä, rintamamiestalomme tuunauksesta, halustani perustaa oma yritys sekä yrityksistä ja onnistumisista muuttaa elämää pikkuhiljaa antoisammaksi. Blogin nimi Coloring Book tulee intohimoisesta tavoitteestani värittää kotini, ympäristöni, itseni. Olen aina ilmaissut persoonaani vahvasti värien kautta ja olenhan koulutukseltani myös kuvataiteilija! Tervetuloa seuraamaan!
