Vaikka tämänkaltaiset projektit on hyvä pitää tunnelmaltaan armollisina, tsemppaavina ja ymmärtäväisinä itseään kohtaan, on silti pakko katsoa sinne peiliin. Siispä suurennuslasin alle otetaan nyt ensimmäinen helmasyntini. Tapa, jonka olen tiennyt olevan huono, mutta teenpä silti. Useimmiten joka päivä.

Nimittäin istun.

Kun opiskellaan, niin usein istutaan. Kun tehdään töitä, niin usein istutaan. Kun syödään, niin usein istutaan. Kun katsotaan telkkaa, niin usein istutaan. Mitäpä istuen ei oikeastaan tehdä. Kaikkihan me kuitenkin ollaan nähty kuinka se istuminen tappaa. Siis TAPPAA. Oikeesti, tap-paa. Tappaa tappaa tappaa. Kai jo tiesit, että tappaa? Joo.

Tutkimustuloksia on useita ja ne tuntuvat vakuuttavilta. Onneksi tämä ongelma on kuitenkin suhteellisen helposti ratkaistavissa: noustaan ylös ja seisotaan, ta-daa!  Kun tein töitä kaupan kassalla, koko homma sujui seisten jouhevammin. Huomasin seisomisen ja siten joustavamman liikkumisen myös säästävän huomattavasti hartioita. Istuminen kassan ääressä tuntui jo silloin lähes epämukavalta, eikä penkissä pysynyt juuri puolta tuntia pidempään. 

Olenkin nyt tammikuun ajan koittanut keksiä pääni puhki keinoja, joilla ehdollistaa itsensä taas ponnahtamaan tasaisin väliajoin ylös. Täytyy myöntää, että olen kaikkien yllätykseksi onnistunut siinä yllättävän hyvin. Miten siis pysyä pystyssä pidempään, jos päivä koostuu lähinnä toimistotyöstä ja opiskelusta?

1. DIY seisomatyöpiste. Raivasin kirjahyllystä sopivalta korkeudelta hyllyn, johon läppäri mahtuu, kokonaan tyhjäksi. Seisoskelen siinä sitten aina, jos koneella täytyy viettää pidempään aikaa tai lukea pitkiä artikkeleita. Investointi seisomatyöpisteeseen: 0 euroa.

2. Venyttelen hellästi. Keskittymisongelmaisena olen aina kaivannut jotain mitä tehdä samalla kun lukee. Joko venyttelen lattialla tai seisten. Kirjan tai läppärin saa useimmiten aina edes johonkin kulmaan josta lukea tekstiä. 

3. Juon vettä. Silloin on pakko käydä vuoroin täyttämässä lasia, vuoroin vessassa. Kohtuus tietysti vedenkin kanssa lotraamisessa, lasin voi täyttää aina vaikka vain desillä tai parilla. 

4. Pomodoro-tekniikka. Tätä varten löytyy useita sovelluksia ja tekniikka soveltuu muuhunkin kuin istumisen ehkäisyyn. Tai sitten voi vain laittaa puhelimeen ilmoituksen aina 25 minuutin päähän. Tekniikan mukaan 25 minuuttia keskitytään intensiivisesti ja sitten pidetään 5 minuuttia taukoa. Tauolla on hyvä lähteä vaikka kävelemään kämppää ympäri ja antaa aivojen olla hetken ihan hiljaa.

5. Podcastit. Mikäli työn alla olevasta aiheesta on olemassa podcasteja, antavat ne huomattavasti ekstra-aikaa lähteä vaikkapa lenkille. Podcasteja kuunnellessa on helppo myös jumpata. Olen itse huomannut liike- ja kuulomuistin yhteispelin varsin tehokkaaksi. 

Seisoskeluun tottuukin yllättävän nopeasti ja olen jo varsin hyvin ehdollistunut ponnahtamaan ylös useita kertoja tunnissa. Samalla olen huomannut, miten helppoa on yhdistää leffan katselu ja päivän pidempi venyttelyhetki. Aiemmin en ikinä löytänyt aikaa venyttelylle, mutta nyt päivistä löytyy tuntitolkulla aikaa hellälle kehonhuollolle. Tästä todisteena mainittakoon vaikkapa se, etten ole koskaan ylttänyt koskettamaan varpaitani jos jalat pysyvät suorassa. En koko kouluaikana, en viime vuonna, en viime joulukuussa.

No arvaa mitä. Nyt yltän.