Prologi

Tämä blogi on olemassa varsin tieteellisistä syistä ja varsin tärkeistä sellaisista. Tutkimuskysymykseni ovat nimittäin seuraavat:

1.1 Onko terveellinen elämä pelkkä myytti?
1.2 Ovatko terveellisen elämän hehkuttajat vain yksinkertaisia ja aivopestyjä fitness-hirmuja, joiden geeniperimä on suoraa perua Jane Fondalta?
1.3 Muuttuuko ihminen terveellisten elämäntapojen myötä omahyväiseksi mulkuksi?
1.4 Tai vaihtoehtoisesti maailmankaikkeutta syleileväksi namaste-namuksi, jonka sielua myrkyttää negatiivinen ajattelu liukastuessa pepulleen suojatielle?
2.1 Kuinka paljon ruokavalio todella vaikuttaa yleisterveyteen?
2.2 Kuinka monta punkkulasillista on liikaa?
2.3 Kuinka monta jäätelölitraa on liikaa?
2.4 Onko puoli kiloa kasviksia pelkkä myytti?
3.1 Onko mielekäs liikunta pelkkä myytti?
3.2 Niinku liikunnanvihaajalle oikeasti mielekäs liikunta? 
3.3 Onko tällä millään mitään väliä?
4.1 Montako tuntia Netflixiä päivässä on liikaa?
4.2 Kuinka monesti Mulder nyt on siepattu kaikkien kausien aikana yhteensä?
4.3 Entä Scully?
4.4 

Tutkimusotos on yksi (1) ihminen.

Minä.

Niinkuin kaikki b-luokan terveysdokumentit, minäkin haluan nähdä mihin tästä puolikuolleen tuntuisesta, joskin vain 24-vuotiaasta kropasta on. Koska en halua tässä vaiheessa antaa mitään itsesäälistä kuvamateriaalia, annan vain tilastotietoa.

– olen niitä pieniä pyöreitä hobittityttöjä, noin 158 senttimetriä pitkä ja tasaisen paksu, vaa’alla en ole käynyt sitten lukion
– en ole koskaan ollut urheilun ihmelapsia. Sain kyllä ekalla luokalla juoksussa kultaa. Siihen jäi se ura. Saavutin huippuni, lopetin huipulla. Päätin olla mieluumin nörtti.
– olen kokeillut tennistä, karatea, zumbaa ja ratsastusta. En oikeastaan muista oliko se oikeasti karatea vai aikidoa vai jotain muuta niistä lukuisista valkoinen takki -urheiluista, mutta kuitenkin. Kaikki oli paskaa.
– en silti ole ihan sohvaperuna, se myönnettäköön. On mulla koira ja käyn sen kanssa lenkillä. 
– lähestyn kahtakymmentäneljää joten vuosi sitten alkoi vanhuus. Polveen sattuu, lonkkaan sattuu, hartioihin sattuu, päähän sattuu, pakaraan sattuu ja kaikki on muuten vaan tönkömpää. Henkeä ahdistaa, hiukset on kuin rotanhäntä, kynnet on löysät, naama on taikinaa, silmänaluset on värikartan numero #00000. Pömppis ja minä ollaan aina oltu yhtä, rasvaprosentti hipoo varmaan 70 prosenttia (no tämä ei ole tieteellinen fakta, ehkä, en tiedä) ja turvotus on normaali olotilani. Enkä oikeastaan edes liioittele.

Näihin faktoihin, ja lukuisiin muihin joita tulen myöhemmin käsittelemään, pohjaten olen kieltämättä aika innoissani lähdössä selvittämään näitä ihmiskunnan suuria mysteerejä.