Back to the 90’s

Vaikka veri olisi vetänyt ihan hemmetisti huomiseen SummerUp-festaripäivään, joudun jättämään sen seuran puutteessa väliin. Ja sen sijaan, että olisin mennyt tänään jo stadiin ja katsomaan mun mussukkapoikien duo-keikkaa, painellaankin ”töistä” suoraan Himokselle Jysäri-festareille. Kunnon ysäridiscohelvettiä koko ilta siis tiedossa! Nämä ovat elämäni toiset festarit ”siviilinä”. Olen aikoinaan toiminut roudarina/miksaajana/valomiehenä/kiertuemanagerina ja pyörinyt paljonkin pitkin Suomea ja jokusen kesän ajan kaikki mahdolliset festarit siinä sivussa, mutta tuolloin oltiin tosiaan aina töissä. Ja sanon tämän nyt ainoastaan positiivisessa hengessä. Sillä vaikka siinä kannetaan painavia kamoja, painetaan pitkää päivää, ollaan tien päällä (mikä on muuten todella ei-glamouria!) jatkuvalla kiireellä ja tehdään 24/7 ajoittain hyvinkin raskasta duunia, niin siinä on ehdottomasti puolensa näin kesäfestareilla – ja oikeastaan muutenkin. Sain nauttia musiikista rauhassa joko bäkkärillä tai miksausteltassa, kukaan ei töni/lyö/kaada päälle jotain juttua/jotainmuutamitä ja sai tavata ihan mielettömiä tyyppejä. Noista ajoista jäi juttuja, jotka vaikuttavat edelleen elämässäni. Ensinnäkin jätkien keikoilla kannan kamoja, aina. En osaa olla kantamatta, kun sitä teki niinkin kauan. Sen lisäksi koko ikänsä musan parissa touhunneena biisivarasto päässä on aika huikea ja monetmonetmonet kipaleet menevät ulkomuistista. Olen suurimman osan keikoista selvinpäin (okei, paitsi laivalla ja pari muuta ”vakkaripaikkaa”) ja todella ahdistun siitä, jos ympärilläni on tungosta tai joku käpälöi tai jotain kaatuu päälle. Olen tottunut liian hyvään 😉 Tämän vuoksi kiertueaikojen jälkeen olen nähnyt tasan yhdet festarit siviilinä, se oli viimeinen aito RMJ ja meikäläinen jopa telttaili – kyllä, se jäi ehdottomasti viimeiseksi kerraksi. Sen jälkeen en ole vilkaissutkaan niihin päin, mutta mennään nyt katsomaan minkälainen meininki ysärifestareilla on ja sieltä ihanasti kotiin yöksi nukkumaan 🙂 (Täytyy kyllä myöntää, että se huominen SummerUpin kattaus on kyllä niin himottava, että ärsyttää aika kovaa seuran puute….)

Olen 80-luvulla syntynyt, joten vietin osan lapsuuttani ja osan nuoruuttani ysärimusan parissa. Silloin tulivat poika- ja tyttöbändit, Bäkkärit ja Spaissarit kuuluivat ykkössuosikkeihini ja ensiksi mainittua fanitan varmaan hautaan asti 🙂 Spaissarit näin Suomessa, kun esiintyivät viimeistä kertaa yhdessä – good old memories. Myönnettäköön, että on tullut myös nähtyä kaikki Bäkkäreiden keikat tietysti.. Ihan 90-luvun alun musiikkia en juurikaan muista, koska lapsena kuuntelin kotona Ylenaikaista ja opin kaikki suomi-iskelmät. Sain päivitettyä tuon osaamisen ollessani baarihessuna Saariselällä, joten nekin sujuvat nykyään. Tanssimusiikkiosaaminen sen sijaan tuli yökerhoista tiskin takana heiluessani, joten aika laaja-alaista osaamista löytyy – myös rokkia, kun tuli hevibändin kanssa kierrettyä 😀 Tänään mennään fiilistelemään Dazea, Haddaway’ta, Pandoraa (tätä en koskaan fanittanut) ja illan pääesiintyjänä on sitten vanha kunnon Mr. President. Olisin halunnut nähdä Hausmyllyn, mutta ei töiltä kerkeä ihan heti aloitukseen.. Huomenna olisi ollut E-Rotic, mutta ei ollut varaa kahden päivän lippuun 😀 En ole mikään suuri tanssimusan ystävä, mutta pitäähän tuolta nyt ysärilapsena käydä hakemassa vähän maistiaisia siitä millaista oli olla nuori.

Mitäs muita bändejä noiden lisäksi tuli kuunneltua tuolloin lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa? Kovia sanoja olivat muun muassa Britney Spears, Dr. Bombay, Alexia, Aqua, SOAP ja suomalaisista XL5. Mitä yhteistä näillä oli? Joko niissä oli söpöjä poikia tai sitten ne soittivat/lauloivat purkkapoppia. Minullakin oli ties kuinka monet paksupohjaiset kengät, lappuhaalarit tai vaihtoehtoisesti farkut kiskottuina ensin kainaloihin ja sen jälkeen niin alhaalla kun vain oli edes jokseenkin soveliasta, napapaitoja, krepattua tukkaa, vyölaukkuja… Voi tuota ah niin kaunista ysärimuotia! Kaikilla piti olla myös DC:n sämpyläkengät, MicMacin farkut (kaikki muut oli out), Marimekon liskokuvioinen penaali (eli se ”rillikotelo”, käytän sellaista edelleen penaalina, nykyään kylläkin Helsinki-kuosilla) ja Eastpackin reppu, johon kirjoiteltiin tusseilla kaikkea ”coolia”. Olin muuten vähän erilainen nuori ja käytin esimerkiksi pinkkejä pvc-housuja, jotka äitini toi Ranskasta. Koulukiusattuna sain kuulla kuitenkin kaikesta todella paljon, mutta onneksi nuo ajat ovat jo takana.. Silloin muotia olivat myös slämyt ja kirjarit sekä scooshit (ne muoviset, pörröiset jutut). Varmaan moni muukin juttu, mutta olin niin ulkopuolinen koulussa ja vapaa-ajalla harrastin niin paljon, ettei ”ehtinyt seuraamaan muotia”. Minulle jouduttiin jopa kertomaan mitä ovat NRJ ja KissFM jotka olivat silloin juuri aloittaneet toimintansa, koska kuuntelin sitä iskelmää tai vanhaa rokkia 😀 Those days…

Tänään sitten mennään verestämään niitä muistoja. Illaksi on luvattu sadetta, joten varustaudun äärimmäisen seksikkäällä yhden koon sadeviitalla. Sen lisäksi laitetaan Britneyn alkuaikatyylisesti polvisukat, armykuvioiset minishortsit ja musta kauluspaita solmittuna vyötäröltä. Koska ysärifestareille pitää sonnustautua! Eli tassut ilmaan ja jaaja-aiee-coucoujamboo-jaaja-aiee-EOOO!! :D

-Merry

(kuvat: weheartit.com)