Paluu tiskin taakse

Kukkupöö, olen palannut! Ei tullut tarinoitua tuolta reissun päältä, mikä oli jo ihan arvattavissa kun lähdin. Harvemmin sitä siellä on a) aikaa b) innostusta istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan, kun on niin paljon kaikkea muuta tohotettavaa. Niin tälläkin kertaa, vaikka kaikki ei mennyt ihan plänien mukaan – taaskaan. Ei haitannut kyllä lopulta yhtään, seuraavaa retkeä odotellessa, joka onkin heti elokuun alussa, sillä on ihan pakko viettää viimeiset lomapäivät rakkaimmassa, parhaimmassa ja hauskimmassa seurassa.

Sunnuntaina kuitenkin suunnistin junalla stadiin ja ihan todella kävelin rautatieasemalta mun uuteen kaupunkikotiin, jossa oli aikamoinen retkeilymeininki käynnissä. Mutsi oli oletetusti hermorauniona siitä kaaoksesta, mutta ihme kyllä noiden vajaan neljän päivän aikana saatiin muutettua laatikko- ja tavarahelvetti muistuttamaan ihan oikeata asuntoa. Mahtavuutta! 🙂 Asunto on oikein kiva ja viihtyisä, tuntui heti kodilta. Ja parastahan siinä on tosiaan se, että lähimpänä ulkoilmakahvilana toimii Kauppatori ja tosiaan sinne on matkaa pari korttelia. Voiko stadilainen friidu muuta toivoa?! Noup! 🙂 Sunnuntai meni tosiaan noissa muutomerkeissä, tosin kerrankin muna opetti kanaa kun tehtiin äitin kanssa itse pizzat ruoaksi. Iltapalaksi vielä päälle puoli purkkia Ben&Jerry’s Strawberry Cheesecakea, johon onnistuin addiktoiduttamaan myös mutsin ja jo oli massut täynnä. Maanantaina kävin palloilemassa Sellossa aamupäivästä, sillä kaverin kanssa oli sinne Mandarin Palaceen lounastreffit. Sitä viikon himoitsemaani kinkkisafkaa just niin paljon kun napa veti! Omnomnom! Pieni ihminen oli mahdottoman onnellinen – ja mahdottoman pyöreä lähtiessään kolme lautasellista (sis. mm. kymmenen frittikanapalleroa!) täydempänä kohti hammaslääkäriä. Kaksi reikää tuli paikattua ja puoli naamaa olikin seuraavat tunnit halvaantuneena, sillä kukaanhan ei koske meikäläisen suuhun ilman puudutusta. Hampitohtorikammoisena oli kammottava uutinen että ihana lääkärini jää äitiyslomalle, mutta onneksi se tutki samalla suun pikaisesti ja totesi, että hammaskiven poistolla selviän siihen asti että hän tekee paluun töiden pariin 🙂 Naama on jo kunnossa, mutta vieläkin on ikenet hellät niistä riivatun piikeistä, joten mitään järin kovaa ei pureskella.. Vinonaamaisena kävin serkun ja miehensä kanssa Itiksessä kahvilla – kyllä, herätin suurta huvittuneisuutta – ja porukoiden kautta vietin iltani ystäväpariskunnan luona, joita en ollutkaan nähnyt aikoihin. Stadissa nuo päivät tuppaavat olemaan juuri tällaisia; miljoona tapaamista ja välissä käydään porukoilla pyörähtämässä 😀

Todettiin serkun kanssa, että me ollaan tässä kuvassa risteilyllä; keltainen on serkku ja toi jolla on räjähtänyt letti on minä 😀

Tiistain piti olla heppailupäivä, mutta siitä kosahti se heppa-osuus ja vietinkin sen sitten kokonaisuudessaan parhaan ystäväni luona Karkkilassa. Paljon asiaa, paljon naurua, vähän vakavaakin. Laatuaikaa. Kissan metsästystä (kissa lähti sunnuntaina retkillensä, eikä ole vieläkään palannut kotiin). Toki olisi ollut kiva päästä heppailemaan, mutta välillä käy näin ja sitten muokataan suunnitelmia. Parhaan ystävän kanssa vietettyä laatuaikaa ei kuitenkaan korvaa mikään, varsinkin kun nykyään nähdään niin harvoin, että ei tämä nyt maailmaa kaatanut. Raportoimisen (kauniimpi ilmaisu jatkuvalle höpöttämiselle) ohessa kului aivan liikaa röökiä ja onnistuin jopa polttamaan hartiani auringossa. Näppärää ja ah niin epäterveellistä. Lounaani koostui yhdestä Skyr-rahkasta ja minipussista sipsejä 😀 Takaisin kaupunkikotiini illalla, hetki taas muuttopurkujuttuja ja unta kuuppaan omalla sohvalla, joka on majoittunut jokseenkin pysyvästi porukoille, kun meille ei mahdu. Keskiviikkoaamu alkoi mukavasti parilla virallisella puhelulla; toinen aina yhtä ystävälliseen Kelan asiakaspalveluun ja toisella selvitettiin (vihdoin!) pianon siirron aikataulu. Se tulee kotiin nyt ilmeisesti lauantaina, kun perjantai-iltana se noukitaan pois vanhempien entisestä asunnosta. Pääsen vihdoin soittamaan, laulamaan ja treenaamaan keikkajuttuja kotona! Parasta! 🙂 Eilinen aamukahvi käytiin äitin kanssa nauttimassa Kauppatorilla – parasta! – ja samalla ostettiin mulle vähän matkaeväitä; 2l herneitä, pensasmustikoita ja kirsikoita. Ihanaa kun on kesä! 🙂 Aamupäivän vietin porukoilla auttaen äitiä sisustamisessa ja tavaroiden paikoilleen laittamisessa sekä fb-chatissä juoruten, kunnes lähdettiin serkun kanssa ”aamupalalle” (eli mun lounaalle) keskustaan. Vanha kunnon Santa Fe ja tällä kertaa beef burrito (lounashintaan vain kympin!), oli kyllä herkkua. Mahtavuutta istua terassilla, nauttia hyvästä ruoasta ja seurasta. Siitä puuttui vain se keikka.. Sitten junalla kotiin ja tähän asti on mennyt taas totutellessa täällä olemiseen.

Kaksi kertaa Santa Fen beef burrito, toinen ilman sipulia (mun), toinen ilman tomaattia (serkun), NAM!

Mun kaunis seitsemän viikon keikkaputki koki nyt kolauksen, koska lauantain Sysmän keikka siirtyi syyskuulle *snif* Tällä viikolla ei siis keikkoja, ensi viikkoa odotellessa. Muuten ollut hyvä viikko, oikein hyvä itse asiassa, ihan mahtava :) Odotan niin paljon sitä kuun vaihdetta; neljä keikkailtaa putkeen (joista kaksi laivalla), siihen perään stadista nauttimista, laatuaikaa Karkkilassa ja heppailua. What more can I ask?! No kyllä mä keksin paljonkin, mutta noilla tulee jo ihminen aika iloiseksi :) Salin suhteen totesin, että mä varmaan pääsen treenin pariin siinä vaiheessa kun koulu jatkuu, koska aikaisemmin ei yksinkertaisesti ehdi. Mies on seuraavat kaksi viikkoa lomalla ja ne päivät kun mä en ole ”töissä”, niin tehdään varmaan jossain päin Suomea jotain ihan muuta kuin raudan nostamista. Tuurissa käydään ainakin, osa ajasta ollaan mökillä ja ehkä käydään Hangossakin, pitää nyt katsoa mihin nenä kuljettaa. En viitsi ottaa asiasta stressiä, sillä paino on tosiaan jumahtanut siihen ikuiseen lukemaansa tein jotain tai en :D

Semmosta tällä kertaa, jos sitä nauttisi vähän välipalaa ja miettisi noita lomasuunnitelmia. Toivottavasti teillä on ollut yhtä hyvä viikko tähän asti kuin meikäläisellä! :)

-Merry

(kuvat omia, älä kopio ilman lupaa kiitosnam!)