Kesäkaupunkiin!

Jysäristä on selvitty hengissä ja sai kyllä todeta, ettei festarit todellakaan ole mun paikka. Ensinnäkin vihaan ihmisiä, toiseksikin vihaan humalaisia ihmisiä, kolmanneksi vihaan humalaisia ihmismassoja ja neljänneksi vihaan ukkosta 😀 Kaikki tuo ympättynä pienelle alueelle, kuumaa, kosteaa, hikistä ja rumia asukokonaisuuksia (kuten ysärillä kuuluikin olla), niin ei ollut mun juttu. Toki musiikki oli mahtavaa; Dazen Superhero ja Tamagotchi saivat hyppimään, Haddawayn What is love fiilistelemään ja deejiin väliaikamusat sitä parhautta vasta olivatkin. Siitä huolimatta ainoa, joka sai meikäläisen irti oli Mr. President ja koko keikka tuli jorattua täysillä. Keikan ensimmäinen ja viimeinen biisi oli tietysti tuollaiselta one hit wonderilta Coco Jambo ja kun noin 4000 ihmistä huutaa siinä täysillä mukana, niin olihan se aika legendaarista – ja hämmentävää 🙂 Hirveässä vesisateessa yöllä kotiin, sukat märkänä ja ääni aika finaalissa, mutta hyvä fiilis jäi kuitenkin. Festarit on silti mun listalla edelleen siellä ”jos on ihan pakko, mutta yöksi en ainakaan jää”-kategoriassa 😀

Jaaja-aiee-cocojambo-jaaja-aiee-EOO!!! 😀

Eilen käytiin syömässä miehen vanhempien luona grillimättöä ja oli kyllä taas kerran gurmeeta: sisukkaa, tomaatteja (joissa sisällä kinkkua ja pekonia ja päällä juustoa), uusia pottuja, maissia ja grillileipää, jälkkäriksi mansikoita vaniljakastikkeen ja marengin kanssa. Voi nam! 🙂 Pieni ihminen oli onnellinen, kun ei tarvinnut tehdä itse ruokaa ja sain vaan keskittyä syömiseen. Kyllä grillisafka on parhautta.. Muuten olikin jostain syystä niin koomapäivä, ettei mitään järkeä. Makasin sohvalla ja nukahtelin vähän väliä – ikä ei selvästikään tule yksin ja sen huomaa festaripalloilun jälkeen taas kauniisti. Kohta otan suunnaksi taas ihanan kesäkotikaupunkini Helsingin kadut ja painelen tutustumaan uuteen kesäkotiini, eli porukoiden uuteen kämppään. Muuttivat torstaina Ullanlinnasta Krunikkaan, joten meikäläisen cityresidenssi siirtyi astetta lähemmäs keskustaa ja Viikkarin terminaalia. Parasta!! 😀 Ensi viikolla siirtyy vielä piano, se tulee kuitenkin tänne sen sijaan että jatkaisi toimettomana seisoskelua porukoiden nurkissa. Pääsen vihdoinkin treenailemaan ja lauleskelemaan pitkästä aikaa, en malta odottaa! 🙂

Tuntuu siltä että tänään viljellään hymiöitä 😀 Hyvä päivä, eilinen oli hyvä päivä, perjantaikin oli ihan hyvä päivä…oikeastaan tää on ollut ihan hyvä viikko! Ainoana miinuksena se, etten keskiviikkona päässyt rahapulassani keikalle Tampereelle, mutta toivotaan että ensi lauantain Sysmän vetoa ei peruta (mikä kuitenkin on tällä hetkellä se todennäköinen vaihtoehto…*snif*). Nyt kun on vielä edessä kivoja päiviä päiväkahviseudulla, niin ei sitä oikein muuta voi edes toivoa. Okei, huomisen hammaslääkäri ja kahden reiän paikkaus ei todellakaan kuulu suosikkiasioihini, mutta hoidetaan sekin nyt alta pois.. Tiistain vietänkin Karkkilassa heppojen kanssa pitkästä aikaa, iso käsi sille 🙂 Ja keskiviikkona sitten kotiin takaisin, pariksi illaksi leikkimään töitä ja ehkä jopa kokeilemaan onnistuisiko tuo raudan nostelu vihdoinkin myös meikäläiseltä..

Nyt mä käyn vääntämässä vähän tortillaa suuhun ennen kun junan pilli viheltää, mahtavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! :)

-Merry

(kuvat: keikkakuva omasta kamerasta, jälkimmäinen weheartit.com)