Aussie Blog Awards -gaalal-lal-laa!

Puh, olihan viikonloppu. Blogipostauksien reissailusta johtuneesta säästöliekistä puhallellaan tällä viikolla täysi kokkoroihu – niin paljon raportoitavaa mahtui muutamaan mielettömään päivään Helsingissä. Vieraskynäilijäksi on lupautunut myös Nörttipoika, joka ihan vapaaehtoisesti tarjoutui dokumentoimaan omat tuntemuksensa. Nörttipojan matkasta toipumista ja reissupostausta odotellessa aloitetaan tärkeimmästä; koko matkan alullepanijasta eli Aussie Blog Awardsien gaalaillasta!

Taksissa matkalla gaalaan iski jännitys, joka sitä ennen oli (jopa hieman huolestuttavasti) loistanut poissaolollaan. Nörttipoika silitteli yläselkääni, suukotti korvannipukkaani ja piteli toisella kädellään kiinni näkyvästi tärisevistä käsistäni itse viilipyttynä: “Hyvin se menee, älä hermoile.”

Myöhemmin, jo palattuamme hotellille tunnusti, että häntä itseäänkin jännitti niin että spontaani inkontinenssi oli yllättää. Hyvin peitti hermostuneisuutensa, minä en huomannut mitään.

Viimeinen tupakka, syvä sisäänhengitys. Zen. Sisälle. Iik.

Ensimmäinen, johon törmäsin astuttuani Kalasataman Kellohallin gaalahuumaan – heti narikkajonossa – oli Puutalobabyn Kristaliina. Halasimme ja höpöttelyn lomassa jännityskin unohtui heti.

Oli mieletöntä tavata blogien takaa jo tutuiksi tullutta porukkaa kasvotusten; useampi bongasi minut pantterikuvioiden perusteella ja tuli juttelemaan. Kiitos muun muassa jo mainittu Puutalobaby, Fitness Führer, Ninan verkkareissa, Isyyspakkaus, Vallilan Irma, …Ilman sinua olen lyijyä ja tietysti Toimitus (ja monet muutkin); teidän ansiostanne ei edes harmittanut että kategorian voitto jäi saamatta, sillä itse gaalaillassa oli jo palkintoa kerrakseen.

Nörttipoika sai myös huomiota osakseen ja pyysi välittämään kiitokset sille, kuka ikinä tarrasikaan häntä anonyymisti takapuolesta. Heh. Ei kuulemma ensireaktiona osannut päättää oliko kyseessä yksityisyyden ja/tai oman tilan loukkaus vai tulkinnanvarainen kohteliaisuus, mutta päätyi jälkimmäiseen. Ei kuulemma ollut ennen tapahtunut, ja kuitenkin imarteli enemmän kuin hämmensi.

Nörttipoika osoittautui myös loistavaksi “paparazzibloggariksi” ja bongasi sihtailevat linssit jo kaukaa, pyörähti eteeni salamavalon räpsähtäessä ja takasi näin anonymiteettini; toki gaalan jälkeisenä päivänä instagrammailimme ja pyörimme Twitterissä vain todetaksemme, että hyvin onnistuimme. Mitä meistä otettuihin valokuviin tulee, Toimitus onnistui parhaiten (ainakin tietääkseni) ja täältä bongattiin erittäin pitkä Nörttipoika takaapäin ja bonuksena vilaus punertavia hiuksiani (juuri Nörttipojan oikean korvalehden alapuolella). 

Ihan älyttömän mielettömän mahtavan mukava ilta, iso hali ja kiitos kaikille!