29-vuotiaalle minälleni
Onneksi olkoon, vielä vuosi ja olet kolmekymppinen! Älä hyvä ihminen vielä stressaa niitä pyöreitä synttäreitä – sen stressin aika on vasta kymmenen vuoden päästä, kun neljäkymmentä kolkuttelee ovella kuin Kuolema Tuonelan porteilla. (Ei vaiskaan – varttia vaille nelikymppisenä olet vihdoin sinut itsesi kanssa.)
Ja stressistä puheen ollen – älä huolehdi asioista, joihin et voi vaikuttaa. Sinun ei ole pakko kantaa koko maailman suruja ja murheita harteillasi. Kuuntele avopuolisoasi (josta muuten muutaman vuoden päästä tulee aviopuolisosi, usko tai älä!), äläkä kadehdi hampaitasi kiristellen hänen kykyään ottaa löysin rantein; päinvastoin opi häneltä ja tee samoin! Asioilla on tapana järjestyä, eikä elämään voi tehdä valmista käsikirjoitusta.
Älä murehdi sitä, että olet yksinäinen uudella paikkakunnalla eikä sinulla ole kavereita – kyllä niitä vielä tulee, aikuisiälläkin. Dumppaa ne paskimmat heti kärkeen, äläkä kärvistele turhaan tilanteissa, joissa et tunne oloasi mukavaksi.
Ole tekemättä mitään mitä et halua tehdä niin paljon kuin mahdollista; uskalla sanoa “ei” silloin kun suinkin voit. Aina et voi. Usko itseesi, kykyihisi ja niin sisäiseen kuin ulkoiseen kauneuteesi. Kiloista riippumatta. Uskalla rakastaa itseäsi; usko myös olevasi rakkauden arvoinen.
Käy mummun luona kylässä joululomalla, vaikka tämä asuukin pitkän matkan päässä, haluaa pelata loputtomasti bingoa ja haisee pissalle. Ensi jouluna mummua ei enää ole.
Älä mene ottamaan sitä ensimmäistä tatuointiasi krapulassa. Vuodat verta kuin pieni sika, ja kipu on sietämätöntä – tatuoija joutuu ottamaan ekstrataukoja, koska pelkää että pyörryt. Sitäpaitsi tatuoinnillesi valitsemasi paikka tullaan tulevaisuudessa tuntemaan tramp stampinä.
Luulet tietäväsi, mitä elämä tuo tullessaan. Olet väärässä. Noin yhdeksän vuoden päästä teet päätöksen, jota et koskaan olisi edes kuvitellut tekeväsi. Viimeistään se opettaa sinulle, että maailma ei ole mustavalkoinen, vaan täynnä harmaan eri sävyjä.
***
P.S. Kyseessä siis Trendin haaste.