Nelikymppisten eroottinen seksikeskustelu
(Joko muuten saan alkaa sanoa itseäni nelikymppiseksi, vaikka olenkin vielä viitisen kuukautta 39-vuotias?)
“Hei kuule, mun on pitänyt jo pidemmän aikaa sanoa, että olen nykyään oikeastaan aika tyytyväinen meidän seksielämään.”
En ole hirveästi uskaltanut vielä tuuletella, mutta viime aikoina on Ykkösmiehen kanssa mennyt vähän paremmin. Takana on jo muutaman viikon jakso, jolloin seksiä on ollut tarjolla jopa kahdesti viikossa; kerran arkipäivinä ja kerran viikonloppuisinkin. Jotenkin olen pelännyt, että ellen kätke onneani, se menee ohitse.
Olen havainnut, että haluaisin enemmänkin; mutta toisaalta pystyn olemaan tyytyväinen myös siihen kertaan tai pariin viikossa. Onhan se aikamoinen edistysaskel verrattuna seksiin kerran kvartaalissa; ja tällä tahdilla en tarvitse avioliiton ulkopuolisia viihdykkeitä.
“Aijaa? Niin mäkin olen.”
Ykkösmies vaikutti yllättyneeltä, oli vähän hämilläänkin kuten yleensä aina, kun puun takaa pomppaa seksimörkö. Se raukka ei vieläkään jotenkin osaa suhtautua luontevasti siihen, että sen oma vaimo puhuu intiimiasioista.
“Niin sitä mä vaan, että olisiko sulla jotain erityistoiveita? Kun aika samalla kaavallahan me aina mennään, vaikka kivaahan sekin on kyllä.”
Ykkösmiehen ilme muuttui lievän vaivautuneeksi. Mietti asiaa tovin. Kiemurteli tuolillaan.
“No jos sä vaikka vähän useammin olisit…kröhm…niinku päällä?”
(Viime kerralla kun olin “niinku päällä”, Ykkösmies totesi jonkin ajan kuluttua, että koska noi sun patterit loppuu. Olin ilmeisesti asennosta nauttiessani onnistunut unohtamaan ajan kulun. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että kyseessä oli jo krapulanvaaraisessa humalatilassa suoritettu aamuyön akti, jonka aikana kumpikin oli jo tullut siihen lopputulokseen, että nalli on liian märkä palaakseen ja että ruutikin on perkules päässyt vähän kastumaan. Kunhan vaan nitkuteltiin menemään ihan vaan sen takia, että se on kivaa.)
“Joo, totta kai. Mites toi kuusysi sitten, olisko se kiva?”
Ykkösmies oikeasti näytti jopa vähän torjuvalta ennen kuin vastasi epäröiden.
“Niin siinä on vaan se että ei oikein itse pysty keskittymään, kun pitää keskittyä siihen mitä on tekemässä toiselle.”
Repesin nauramaan. Samasta syystä en nimittäin itse ole kyseisen asennon kannattaja. En tajua, miten joku onnistuu kahden käden ja yhden suun operoinnissa jos on samaan aikaan itse niin überkiimassa, että ajan ja paikan taju katoaa; ja jotta edellämainittua seminirvanaa ei saavutettaisi, täytyy pitää kontrolli päällä ja pää kylmänä.
“Mutta voihan sitä harrastaa niinkuin silleen lämmittelynomaisesti, esileikkinä?”
Ykkösmies ilmiselvästi piristyi, myöntyi. Että onhan se kiva alkuruoka pääateriaa odotellessa.
“Mites se doggy sitten?”
Ykkösmies mietti hetken.
“Joo se on kyllä kanssa aika kiva, sitä voisi ehkä tosiaan useamminkin ottaa käyttöön.”
Keskustelun aikana räplättiin kännykkää, selattiin yksi naisten viikottain ilmestyvä aikakausilehti, rapsutettiin koiraa, käytiin hämmentämässä ruokaa, otettiin epäeroottisesti rintsikat pois paidan sisältä riisumatta itse paitaa, ja kulutettiin loppuun adjektiivi ”kiva”.
Keskustelu oli siis yhtä eroottissävyinen kuin Esko Mörön (Mörkön?) vanhojen Jallujen lukutuokio Kummelissa. Paitsi että meidän oli ehkä jopa vähemmän eroottinen.
Notta jos joillain on kivoja asentoja tiedossa, niin vinkkiä tänne päin kiitos!
…Ja vaikka pystynkin vielä pureskelemaan varpaankynteni pikkuvarpaita myöten, niin Kamasutraa on turha tulla tarjoamaan; olen sen joskus läpi selannut, ja lähinnä pelotti…