Askarrellaan-paskarrellaan!

Leikkasin toisesta kondomista femidomin ja taiteilin kieli keskellä suuta toisen muistuttamaan jotain, mitä tietyt etelän jenkit tykkäsivät pitää päässä 1800-luvun lopulla lähtiessään porukalla kahden keskenään poikittain asetellun puumateriaalin polttotalkoisiin. Silmänreiät vaan puuttuivat.

Täytyy myöntää, etten ole aina ollut ihan universumin tarkoin, mitä tulee oraaliseksiin vailla ehkäisyä; osaksi myös, koska mielestäni fellaatio kondomin kanssa vie suorituksesta sen kaikista parhaimman osan – sen finaalissa tapahtuvan – pois.

Tällä kertaa kyseessä oli kuitenkin poika, jonka seksihistoria oli minulle täysin tuntematon, paitsi siltä osalta, että kondomia ei oltu koskaan käytetty. Rankkasin pojan siis suurimpaan riskiryhmään; ja vaikka tällä olisikin ollut vain yksi parisuhde, josta oli lähdetty puhtain paperein (mistä ei ollut mitään todistetta), en olisi uskonut sanalliseen vakuutukseen taudittomuudesta. Ne parikymppisen hormonit ja sitä rataa. (Nörttipojan kanssahan siirryttiin kondomeista pillereihin vasta, kun pojalla oli esittää mustaa valkoisella puhtaudestaan.)

Ruokakaupan Poika seurasi touhujani vähintäänkin suurella mielenkiinnolla. Minun oli purtava huultani ollakseni nauramatta selittäessäni mitä tein; mieleen tuli elävästi kaikki lapsena katsellut askarteluohjelmat ja niitä juontavat touhutädit. Taisipa mielessä käväistä Studio Julmahuvin Touko-Poukokin.

Lopulta, positioituamme kondomit NASA-insinöörin tarkkuudella, saatoimme keskittyä molemminpuoliseen oraaliseksiin. Ruokakaupan Pojalla oli anatomia vähän hakusessa, mikä taas häiritsi minun suoritustani suusanallisen ohjeistuksen muodossa (suu täynnä ei saa puhua). Vähän aikaa lempeähköä ohjausta (osa ohjauksesta tosin suoritettiin ottamalla tukasta kiinni, koska aloin olla aika täpinöissä), ja Ruokakaupan Poika pääsi sen verran jyvälle, että vatsanpohjassa alkoi tuntua tuttua kihelmöintiä; ja uskalsin itsekin lisätä tempoa jonkin verran.

Havaitsin kuitenkin että kiihdytys nollasta sataan oli liikaa, enkä ehtinyt imaista kuin muutaman kerran, niin Ruokakaupan Pojan mopo keuli taas; ojaan mentiin ja akka jäi pientareelle ihmettelemään.

Toipuessamme – poika orgasmistaan, minä järkytyksestäni, heh – ehdin onkia sen verran taustaa, että pojalla on ollut yksi tyttöystävä, jonka kanssa seurusteli melkein kuusi vuotta (aloitti siis kypsässä 14 vuoden iässä); ja että muutama kuukausi on tullut sinkkuiltua. Ei kuulemma harrasta yhden yön juttuja. 

Yritin pitää pokkaa, mutta ilmeisesti fyysinen puoleni jätti minut pulaan, sillä kesken rupattelun Ruokakaupan Poika havahtui:

“Mut hei sä et oo saanu vielä kertaakaan!“

Tuumasta toimeen; ja vaikka odottavan aika oli pitkä, se palkittiin lopussa sormi-kielikombinaation avulla. Ruokakaupan Poika nosti virnistäen päänsä jalkovälistäni ilmeisen onnellisena tuottamastaan tuloksesta, ja suukotteli reisiäni katsoen minua samalla silmiin.

Kohottautui venyttelemään polviensa varaan, eikä huomioni voinut olla kiinnittymättä jalkoväliinsä, jossa taas oltiin paraatiasennossa. Viittilöin kysyvästi, ja Ruokakaupan Poika punastui silmiinnähden.

“Mä kiihotuin tosta uudelleen.”

Ja taas mentiin. 

***

(Ei jatku ensi numerossa ;) )