Pahoinvointia

Ikään kuin ei jo muutenkin olisi fyysisesti ja psyykkisesti sata lasissa, heräsin toissapäivänä(kin) pahoinvoivana (ja ei, viinillä ei ollut osuutta asiaan).

Olen jo useamman päivän ajan kärsinyt sellaisesta…noh, aamupäivän tunteihin ajoittuneesta kuvotuksen tunteesta, joka on yleensä helpottanut suolaista syömällä, ja pahentunut kahvia juomalla.

Eilen aamulla sitten yökkien kahvia siemaillessani (juujuu, miksi juot jos kerran tekee pahaa; no koska en muuten herää) luupäälle välähti, että ei helevettiläinen.

Mitä jos mä olenkin raskaana?

Myöntää täytyy, että raskaaksi tuleminen olisi ollut aikamoinen supermiesteko Logistiikkapomon siittiöiltä ottaen huomioon, että kahden tapaamiskertamme ensimmäisenä minulla oli kuukautiset ja käytettiin kondomia, ja toisena söin jo e-pillereitä (ja käytettiin edelleenkin kondomia). Ja kuitenkin – jokainen toivottavasti tietää, ettei mikään ehkäisykeino ole sataprosenttisen varma? Siltikin arvioin todennäköisyyden aika pieneksi (yli 40-vuotias, kondomi, pillerit, ei ovulaation aikana harrastettua seksiä…). 

Sen verran kuitenkin tämä näin sopivasti joulun alla lähes neitseelliseen raskautumiseen verrattavissa oleva potentiaalinen tapahtuma jäi nävertämään, että päätin pistää stopin jossitteluille ja kaivoin varastojen kätköistä RFSU:lta saamani raskaustestin (koko seksilahjapaketista täällä).

Sitten kusin shottilasiin (kyllä, luitte oikein; sopii vastedes miettiä kahdesti ennen kuin juo meillä tarjottuja shotteja) ja dippasin tikulla:

Okei, ehkä saan ihan vaan tavan oksennustaudin vielä kaiken muun hyvän lisäksi. Sitä odotellessa. Jej!