Lähtölaskenta

Ei nyt siis mikään ”final countdown” ole kyseessä kuitenkaan; päätin vaan aika ex tempore jutellessani Kitarapojan kanssa varata lennot Marokkoon, ja sitten menin ja varasin! (Äiti – tiedoksi vaan.) 

Kitarapojan viisumia ei myönnetty (ullari), joten vuori menee sitten Muhammedin luo. 

Lomaräpsy viime vuodelta.

Lentojen lisäksi olen jo nohevana tyttönä varannut vuokra-auton ja majoitukset, ja enemmän tai vähemmän sopinut, milloin ja missä tapaan Kitarapojan. (Nää on aina vähän tämmösiä no joo tulen noin siihen aikaan about sinne ehkä. Ja oikeassa elämässä tuntia myöhemmin ja toiseen paikkaan. Ihanaa kun ihmiset on yhtä täsmällisiä ympäri maailman.)

Yhteinen loma Kitarapojan kanssa!

Lomasuunnitelmiin kuuluu muun muassa vaellusretki ja yöpyminen berberiteltassa. Olen varautunut koitokseen ostamalla kosteaa vessapaperia (puskakakka, tuo romantiikan kulmakivi) ja googlettamalla, miten myrkyllisiä isot mustat skorpionit oikeastaan ovatkaan. 

Alle kolmen viikon päästä kärvistelen siis liki neljänkymmenen asteen helteessä, syön vuohta avotulella ja läträän SPF 50 -aurinkorasvaa. Ja luultavasti kakkaan sinne puskaan.

En yhtään tiedä, mitä odottaa – viimeisestä tapaamisesta on jo aikaa, emmekä silloin ehtineet olla yhdessä kuin vuorokauden verran. 

Mutta luulen, että asiat saavat tällä kertaa selkeyttä. 

Kotimaanuutisissa: Taiteilija tulee taas yökylään lauantaina; suunniteltiin tehdä joku kiva kaupunkiekskursio iltapäivästä ja jatkaa siitä kämpille syömään ja muutenkin nauttimaan.

Lisäksi sovin maanantaiksi tapaamisen rakennusurakoitsijan kanssa –  ajattelin remppauttaa katon tänä kesänä, sitä kun ovat visuaalisen arvion mukaan viimeksi ihmiskädet koskeneet varmaan joskus Pähkinäsaaren rauhan aikaan 70-luvulla, ja se pysyy oman arvioni mukaan nykyisessä tilassaan kasassa vain pyhällä hengellä. Tähän liittyen: onko kellään kokemusta aurinkopaneeleista (katto etelään ja kun kerran tehdään niin tehdään sitten kunnolla)?