Kissa putosi pöydältä eli empiirinen tutkimus miehen seksuaalisesta itsetunnosta
Edellisen postaukseni keskusteluosiolla virinnyt pohdinta miehen seksuaalisesta itsetunnosta sai minut eilen illalla ryhtymään empiiriseen tutkimukseen viinilasillisen äärellä. En tiedä mitä olin odottanut, mutta olisi pitänyt muistaa, että puhun miehen(i) kanssa. Keskustelu eteni jotakuinkin näin (oletan, että lukija vetää omat johtopäätöksensä kumpi keskustelijoista olen minä, ja kumpi on mieheni):
“Kuule, eilen pohdittiin yhdessä blogissa miehen ja naisen seksuaalista itsetuntoa ja niitten mahdollisia sukupuolisidonnaisia eroavaisuuksia.”
“Jaa.”
“Niin että mulle tuli niinku mieleen että, kun siis naiset voivat joskus olla hyvinkin epävarmoja omasta ulkonäöstään, siis niinkuin peilaten omaan haluttavuuteensa ja siihen, miten mies naisen näkee siihen verrattuna miten nainen itsensä näkee, niin että onko miehilläkin niinku tämmöisiä seksuaalisuuteen ja ulkonäköön liittyviä paineita?”
“Kyllä kai.”
“No onko sinulla?”
“Mitä niin?”
“No että tunnetko itsesi joskus vähemmän seksikkääksi esimerkiksi sen takia, että tulet vanhemmaksi, onko enemmän ulkonäköpaineita?”
“Varmaan joo joskus.”
“No mikä näihin paineisiin sitten auttaisi, olisiko hyvä jos tulisi enemmän kehuja, että siis niinku tuntisit itsesi enemmän seksikkääksi?”
“Ei kai niihin mikään auta, kaikkihan me samalla lailla vanhetaan. Fysiikan lakeja.”
—-
Kissa putosi tämän jälkeen pöydältä, en tiedä jaloilleenko vai niskalleen.
Tulipahan yritettyä kuitenkin.