Loput erät
Koska (minulle itsellenikin tuntemattomasta syystä) pyrin rajoittamaan tapaamispäivitykset maksimissaan kolmeen postaukseen, joudun tällä kertaa tyytymään yhteenvetoon; jos kirjoittaisin tapani mukaan seksikerran per postaus, kirjoittaisin viime kertaisesta tapaamisestamme luultavasti vielä silloinkin, kun olisi jo seuraavan tapaamisen aika.
Koko päivän – tai siis seitsemän tunnin – saldo oli nimittäin:
- Kuusi kertaa suuseksiä; joista minä neljä kertaa ottavana, ja kaksi kertaa antavana osapuolena
- Yhteensä kahdeksan orgasmia, joista kolme Logistiikkapomolle ja loput minulle (aika hyvin ottaen huomioon, että ”seksimme ei ole orgasmikeskeistä”, haha)
- Kolme yhdyntäkertaa, joista yksi anaaliseksiä
- Yksi käsillä (ja liukuvoiteella) hyväily, joka johti (ennaltasuunnittelemattomasti) kuudenteen kertaan suuseksiä
Tämän lisäksi söimme jälleen alasti hotellihuonepiknikkilounaan; Logistiikkapomo oli taas huolehtinut myös lounaspuolesta, ja tarjoili minulle tuoretta leipää, croissantteja, kirsikkatomaatteja ja tuoremehua sänkyyn.
Kävimme myös kahdesti suihkussa saippuoimassa toisemme perusteellisesti.
Tunnustimme hieman ujostellen toisillemme, että seksi oli molemminpuolisesti ja ehdottomasti tähänastisen elämämme parasta (kyllä, siltä se todellakin tuntui!); ja että meidän olisi pakko yrittää järjestää vielä yksi tapaaminen ennen joululomia. Kumpaakin puistatti ajatus siitä, että seuraava tapaaminen olisi vasta ensi vuoden puolella.
Nukahdimme toistemme syliin (taas) ja heräsimme suutelemaan silmät sikkuraisina hyvää oloamme hymisten.
Logistiikkapomo koetteli intimiteettitarpeitteni rajoja käymällä kahdesti pissalla vessan ovi auki. En jaksanut huomauttaa asiasta, sillä se oli minusta itseasiassa vain söpöä; että hän tunsi olonsa niin kotoisaksi seurassani, että koki, että voi käydä vessassa vailla mitään häveliäisyyttä. (Intimiteettitarpeistani voi muuten lukea lisää täältä – eli tooooodella iso askel, että se oli minun mielestäni ”vain söpöä”!)
Kun sitten viimeinen tunti pyörähti käyntiin ja köllöttelimme vaatteitta sängyssä kehot päivän aktiviteeteistä vielä nihkeinä, Logistiikkapomo keskeytti silittelynsä ja päästi yhtäkkiä hieman tukahdutetun naurahduksen. Kun katsoin häntä kysyvästi, Logistiikkapomo elaboroi:
”Ajattelin just, että jo vuosia jatkuneessa keskivertoavioliitossa seksiä on…mitä? Kerran tai pari viikossa? Jos näin, niin mietipä, että meillä molemmilla on vihdoin keskivertoavioliiton verran seksiä: tosin ei vaan omien puolisoiden kanssa, ja me hoidetaan se noin kerran kuussa yhden päivän aikana! Mutta ainakin on tehokkaasti aikataulutettu sitä peräänkuuluttavassa nyky-yhteiskunnassa, eikö?!”
Tehokkuutemme tosin kostautui molemminpuolisesti vielä samana iltana: menimme kummatkin jo kymmeneltä nukkumaan (perjantai-iltana!), sillä olimme fyysisesti täysin loppuunkulutettuja.
Mikä ei sinänsä ollut ihmekään; eikä seuraavan aamun lihas- (ja/tai muu tarkemmin määrittelemätön) kipu yllättänyt kumpaakaan olemassaolollaan.
P.S. Ai niin, Logistiikkapomo oli nähnyt vaivaa ja huolehtinut, että saatiin tismalleen sama huone kuin viime kerrallakin, jolloin ensitapaamista vietettiin Halloween-teemalla. Koska seuraavaan tapaamiseen oli kolme viikkoa, päätin eliminoida saman teeman jatkuvuuden ja aloitin pitkästä aikaa taas pillerit; hurrasin mielessäni, että ainakin hotellin vitivalkoiset pyyhkeet olisivat tällä kertaa turvassa. Vaan kuinkas kävikään.
Lounaan jälkeisen sängyssä piehtaroinnin aikana Logistiikkapomo huitaisi vahingossa mehua täynnä olevan pahvimukin kumoon yöpöydältä. Minä pinkaisin kärppänä hakemaan vessasta pyyhettä siivotakseni ympäri lattiaa läikkyneet mehut, ja moppasin pikkupyyhkeellä pahimmat pois. Pyyhe värjäytyi punaiseksi, sillä kyseessä oli verigreippimehu.
Anteeksi siivooja, jos aiheutettiin uusia traumoja!