11 juttua minusta
Bongasin tämmöisen aika kivan oloisen haasteen Pirtti ja piskit –blogista (ihana blogi muuten!) ja päätin myöskin haastaa itse itseni mukaan. Ilmeisesti tarkoituksena on kertoa yksitoista suht henkilökohtaista asiaa, joita ei välttämättä tulisi blogissaan paljastaneeksi (tai niin minä ainakin tämän tulkitsin).
Tässä siis yksitoista henkilökohtaisuutta minusta (seksistä ei puhuta tällä kertaa), halusittepa tai ette:
1. En voi sietää rikkinäistä ruokaa.
Oikeasti, argh! Rikkinäiset karjalanpiirakat, paahtoleipä, jossa on reikä keskellä, puolikas karkki, revennyt pitaleipä… Onneksi Ykkösmies tietää rikkinäisen ruuan fobiastani ja uhrautuu puolestani syömään muotopuolet yksilöt.
2. Minua meinaa ruveta itkettämään joka kerta, kun astun vahingossa kotilon päälle.
Koska mitä pahaa se kotilo on ikinä minulle tehnyt, ja nyt vahingossa tapoin sen…
Liiallinen empatiakyky on joskus persiistä – kerran ex-poikaystäväni sai minut itkemään hukkaamaani lapasta, koska “nyt se lapanen makaa jossain ojassa loskan keskellä ja itkee siellä että mitä olen tehnyt kun minut hylkäsit…”
Kertonee jotain, että muistan lapasen yhäkin, vaikka tapauksesta on 24 vuotta aikaa.
3. En pysty katsomaan mitään elokuvia, joissa eläimiä (eritoten koiria) kuolee.
Hauska yksityiskohta: ei pysty Mr. Mossadkaan. Ruodimme edelleen traumojamme Turner&Hoochista (varoitus: linkki sisältää juonipaljastuksia), minkä suinkaan silmäroskiltamme kykenemme.
“You remeber the scene, where…”
“No, stop it, I don’t want to hear!!!”
4. Sen sijaan ihmisten kuolemat eivät niinkään hätkäytä. (Kumpaakaan.)
Pystyn myös täysin surutta ampumaan kanojani ahdistelemaan tulleen rotan kuoliaaksi ilmakiväärillä.
5. Jos alan suorittamaan jotain vähän haastavampaa hommaa, päänsisäisenä soundtrackinä soi aina ja poikkeuksetta Mission Impossible.
Ja se auttaa keskittymään.
6. Luulen edelleen voittavani kenet tahansa tappelussa.
En ole tosin ollut tappelussa sen jälkeen, kun olin 13-vuotias; silloin tosin voitin, vaikka vastassa oli samanikäinen poika.
Tästä harhaluulosta johtuen varmaan päädyin kerran Helsingin yössä vääntämään Tony Halmeen kanssa kättä.
En muuten edes halua olla tappelussa, olen vaan varma että voittaisin. Koska olen niin ninja ja chucknorris ja jeanclaudevandamme.
7. Jos olen yksin kotona, makaan haarat auki sohvalla, piereskelen estottomasti ja kuvittelen, että rapsuttelen muniani.
Tätä ei vissiin tarvitse – tai edes kannata – avata sen enempää.
8. En pysty kävelemään vinossa olevan taulun ohi oikaisematta sitä.
Ykkösmies tietää tämän, ja käy vinksauttamassa jatkuvasti talossamme riippuvia tauluja vinoon. Kutsuu sitä siedätyshoidoksi.
9. Olen vannoutunut metallifani, mutta kuuntelen yksin ollessani Spice Girlsejä.
Koska Girl Powerrrr ja zigazig-ah!
10. Jos nukun yksin, pukeudun hirveänkarmeankulahtaneisiin pyjamiin, jotka olen omistanut varmaan tyyliin lukioajoista asti.
Ne ovat virttyneitä ja vanuttuneita ja ikuisesti polvipussittuneita mutta ahh, niin mukavia päällä. Jos olen yksin kotona, saatan haahuilla niissä koko päivän.
11. Jos vedän yksin kalsarikännit, pelaan aina Guitar Heroa ja kuvittelen olevani rockstara.
Rockstaran asu on tietysti edellisen kohdan hirveänkarmeankulahtanut pyjama.
Jos muuten innostutte myöskin haastamaan itsenne, linkittäkäähän kommenttikenttään – näitä on aina kiva lukea!