Rakastajat, senssipalsta ja hiipivä vanhuus
Olen aina tuntenut oloni nuoremmaksi kuin mitä ikäni edellyttäisi. (Oikeasti ensin kirjoitin nuorekkaaksi, mutta onneksi älysin, että tämä on termi, jota vanhat ihmiset viljelevät senssipalstoilla.)
Olen myös miettinyt, miksi tulen yleensä paremmin toimeen itseäni nuorempien ihmisten kanssa; miksi minun rakastajillani on nykyään 25 ikävuoden kohdalla viimeinen käyttöpäivä, ja miksi omanikäisteni jutut (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) tuntuvat niin…jotenkin konservatiivisilta ja tylsiltä.
Sitten tajusin, että ehkä ikä ei olekaan se tekijä, vaan lapsettomuus. Useimmilla ikäisilläni on jo perheenlisäystä, ja jutut tahtovat pyöriä jälkikasvujen ongelmissa ja edesottamuksissa, kun taas nuoremmilla on enemmän myös minua kiinnostavia keskustelunaiheita, sekä enemmän tilaisuuksia ex tempore -illanistujaisiin. Bonuksena, ettei tarvitse koko ajan kylmä söyrinki persiin ympärillä vahtia, milloin se mukaanotetun perheenlisäyksen huolettomasti käsittelemä maitolasi kaatuu. (“Juo nyt varovasti siitä, älä kulta laita sitä liian lähelle reunaa…Noniii, nyt sinä kaadoit sen.”)
Tai ehkä mulla on vaan tylsiä kavereita, hehe.
Aktivoin tällä viikolla profiilini Pettäjäpalstalla, mutta en ole toistaiseksi reagoinut yhteenkään yhteydenottoon. Kaikki ovat (reippaastikin) yli kolmekymppisiä, useimmat ovat naimisissa ja lapsiakin on siunaantunut. Lueskelin viestejä ja itseasiassa minua rupesi vähän ällöttämään.
“36-vuotias onnellisesti naimissa oleva kahden lapsen isä etsii jännittävää seuraa estottomasta daamista.”
Onko tämä nyt sitten semmoinen oksymorooni? Vaan muuten vaan ihan tavan morooni? Ja daamista herraparatkoon.
“Etkö sinäkään saa kotona sitä, mitä haluat? Vaniljaan kyllästynyt urheilullinen mies (39) etsii kokeilunhaluista naista.”
Odotettavissa monta awkward –tilannetta kumipallo suussa ja Pulp Fictionin soundtrack korvamatona.
“38-vuotias kestävä ja sporttinen, naimisissa oleva yrittäjä, hakee ihanaa naista jakamaan salaisia hetkiä. Iällä ja koolla ei väliä.”
…kunhan on pulssi ja pillu.
Missä vaiheessa kaikista yli 30+ miehistä tuli kieliään lipovia pervoja, vanhoja setämiehiä?
No toisaalta sitten…vanhuuden merkkejä on havaittavissa täälläkin. Talutin eilen koiraa pienen järven rannassa, ja huomioni kiinnittyi nuorisojoukkoon (tämäkin on käsittääkseni vanhojen ihmisten termi), joka huudatti jotain käsittämätöntä, rytmihäiriöitä aikaansaavaa teknomusiikkia aivan liian kovalla ja keräili kamppeitaan poistuakseen paikalta. Ranta oli heidän kohdaltaan siivottomassa kunnossa; sipsipusseja ja tölkkejä ja ties mitä maatumatonta ongelmajätettä oli viljelty ympäriinsä kuin kevätkylvöjen aikaan. Ennen kuin ehdin edes miettiä, menin jo lähemmäksi etusormi soo-soo-ojossa.
“Siivotkaas kuulkaa jälkenne ennen kuin lähdette!“
Ihme kyllä nuoriso teki työtä käskettyä (sillä tavalla silmiään pyöritellen, kuten esimerkiksi omille vanhemmille tehdään, kun nämä käskevät laittamaan pleikkarin pois tai siivoamaan huoneen).
Mun mielestä on myös nykyään enemmän kuin jees viettää juhannusta omalla takapihalla mutsin kanssa. Sillä välin kun äiti panee saunan lämpiämään, minä sytyttelen grillin. Sitten vaan istumme iltaa ja kuuntelemme iskelmäradiota terassilla viltteihin kietoutuneina, ja menemme varmaan jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä nukkumaan, että aamulla jaksaa sitten taas pirteänä herätä uuteen päivään.
Toinen vaihtoehto olisi ollut perinteiset juhannusbileet, mutta armahdin itseni ja totesin, etten kertakaikkiaan jaksa vaivautua. Takapihalta on lyhyempi matka omaan sänkyyn.
Ehkä mä tästä vielä piristyn jouluun mennessä.