Raskasta olla raskaana? Vai muuten vaan hankalaa?

Mulla on ollu niin paha olo tässä nyt viimeset 5pv, että en oo kyenny muuta tekemään kun makaamaan sohvalla ja just ja just töissä käymään. Yövuoro nyt menossa, saa nähä kuinka selviän..

Pakkohan se on.

Kauheeta sanoa, mut oon miettiny tässä nyt aika moneen kertaan, että onko tää tän arvoista. Olis helvetti soikoon ihan mikä tahansa kipu tai särky, niin kestäisin. Mut tämmönen kesto-krapula, niin johan tässä meinaa lähteä järki!

 

Tuntuu niin raskaalta. Henkisesti ja fyysisesti. Miten mie sitten pärjään, jos ja kun se pienokainen on tässä maailmassa, kun teen nyt jo itelleni kaikesta kunnon ydinfysiikkaa ja niin hemmetin hankalaa?

Tosin silloin ei ehkä enää okseta niin paljoa. Jotain positiivista.

 

Jotenki mulla on myös ihan hiton yksinäinen olo. En oo ikinä oikein ollu sellanen, että tarvisin kymmentä kaveria vierelle ja tsemppaamaan. Oon aina pärjänny yksin, ja tiedän sen, että tuun myös pärjäämään. Mut jotenkin tähän rinnalle nyt kaipais jotain, jonka kanssa puhua näistä asioista.

Oon yrittäny olla tästä mun raskaudesta aika hissukseen, tietty nyt ”pakollisille” kertonut, ja töissä muutamalle. Ja hupshups, yhtäkkiä mua tulikin toissapäivänä yks työkaveri onnittelemaan! Vaikka en tosiaan olis halunnu, että se varsinkaan saa tietää. Ja muutenkaan en halua, koska tää on niin alussa, että tässä voi käydä vielä ihan mitä vaan. Noh, ei ollu vaikea arvata kuka kertonut, ”vahingossa lipsahti” oli vastaus kun kysyin. Mietityttää vaan, että mikähän on ollu keskustelunaihe, jos tollanen asia yhtäkkiä vaan lipsahtaa? Tää kyseinen ihminen pitää mua jotenkin parhaana kaverinaan, ja ystävänään. Mut mie en jaksa. En enää, kun tiedän minkälainen ihminen se oikeesti on. Tai oon tienny jo jonkun aikaa. On vaan mitta niin täynnä sitäkin ihmistä.. Huono puolihan tässä vaan on se, että ollaan työkavereita, ja joudutaan pakostakin näkemään.

En vaan jaksa sellasia ”minäminäminäminä” -ihmisiä. Tai tuskin kukaan jaksaa. :) Mutta en edes muista, milloin se ihminen olis multa kysynyt, että ”hei, mitä sulle kuuluu?”. Mun mielestä se olisi ihan normaalia käyttäytymistä ystävien välillä. Mutta ei, niin ei.