Happy House Hunting!
Mulla oli jotenkin sellainen ajatus, että näin isosta kaupungista varmasti löydän muutamassa päivässä itselleni kivan ja kohtuuhintaisen pikkukämpän itselleni. VÄÄRIN.
Asuntomarkkinat täällä ovat sen verran vuokranantajan puolella, että hintalapuksi voi laittaa melkein mitä vain ja ottaja löytyy siitä huolimatta. Useamman kerran kävin niin, että aamulla saatoin löytää jonkin kivan asunnon mistä laitoin heti kyselyä ja sovin näytön samalle päivälle, ja muutaman tunnin kuluttua se näyttö olikin jo peruttu koska siihen olikin löytynyt jo vuokralainen. Kerran kävi jopa niin, että olin kävellyt jo melkein asunnolle mitä olisi pitänyt mennä katsomaan (ehkä yhden korttelin päähän) kunnes tuli tekstiviesti – sori, meni jo.
Koska asuntomarkkinat ovat tuollaiset tällä hetkellä piti miettiä budjettia ja alueita missä asua uudestaan. Mun harhakäsitys siitä, että 500 punnan luokkaan voisin saada jonkun ihan näppärän yksiön kävelymatkan päästä työpaikasta ja keskustasta. VÄÄRIN. piti oikeasti istua alas laskimen kanssa ja miettiä mikä on realistinen ja mahdollinen korkein hinta minkä voin maksaa vuokraa. Minulle asunto on tärkeä, haluan että koti on muutakin kun katto pään päällä sillä siellä vietän suurimman osan ajastani kuitenkin. En ole se tyyppi joka liihottaa illat kaupungilla ja tulee kotiin vain nukkumaan – oon ehkä hieman tylsä mutta se on vain valitettava tosiasia joka piti itse hyväksyä.
Toinen tärkeä asia asunnon etsimisessä oli minulle se, että alue on turvallinen. Tällä hetkellä asunto missä majailen sijaitsee sellaisella alueella, missä en välttämättä lähtisi yksin pimeällä ulos. Itseasiassa päiväsaikaankin vähän kauhistuttaa lähtä yksin ulos. Enää en ihmettele miksi täällä on alakerran ikkunoissa kalterit..
Työpaikalla olevat paikalliset olivat todella avuliaita ja kertoivat miltä alueilta kannattaa etsiä.Aina kun löysin asunnon mistä olin kiinnostunut niin kysyin joltakin paikalliselta mitä mieltä he ovat alueesta. Hirmuisen näppärää oli myös se, että meillä on ensimmäiset viikot pelkkää ajelua ympäri kaupunkia niin pystyttiin käydä katselemassa miltä nuo alueet mitkä olivat kiinnostavia jo etukäteen. Sai hieman paremman kuvan kun näki itse omin silmin kuin että joku vain kertoo millaista on.
Lopulta olin ensimmäinen joka erästä asuntoa pääsi katsomaan, ja nappasin sen muiden nenien edestä. Otin kyllä vain puolen vuoden sopimuksen (jota saa jatkaa jos haluaa) , koska jos tulenkin siihen ajatukseen että haluan joltain muulta alueelta asunnon niin en ole naimisissa nykyisen asuntoni kanssa. Tässä asunnossa kriteereinä toimivat edellämainittu turvallisuus, viihtyvyys sekä välimatkat. Erityisesti työmatka painoi vaakakupissa paljon. Ja tässä sekin on aivan kohdillaan!
Tältä näyttää tyyppi joka on vähän väsynyt asuntojahtiin. There’s nothing happy about house hunting!