Kasvien viemää (sekä MOOTD)

Siskoni muistutti mua eilen, että nyt helmikuussa pitäisi vaihtaa kasvien mullat. Tai siis sen yhden viherkasvin jota en ole onnistunut tappamaan.. 

Sovittiin siis että kurvataan kukkatalolle ja hoidetaan multasäkit ja jos vaikka löytyisi uusia viherkasveja edellisten menehtyneiden yksilöiden tilalle.

Kukkakaupat on mun mielestä aivan ihania, pidän siitä trooppisesta ilmastosta mikä seinien sisällä on. Ja se värien ja viherkasvien määrä.. ai että! Olisin voinut ostaa miljoona kasvia mun kotiin, mutta pidin pääni kylmänä! Ehkä tutustun ensim hoito-ohjeisiin ja mietin paikat kasveille ennen kun raahaan ne kotiin! 

IMG_20180218_184340.png

Ostin kyllä amppelin jo valmiiksi ja olen miettinyt minkälaisen siihen laittaisin. Jokin sellainen roikkuva. Ja helppohoitoinen tietty.

Pääsin liikenteeseen ilman Miniä (toiveena oli  että tulisin kotiin suomen lätkäpelin alkuun) ja sen vuoksi jaksoin jopa laittaa korvakorut korvaan! Eli panostaa vähän edes pukeutumiseen! 

MOOTD:

IMG_20180218_141051-01.jpeg

Marimekon jokapoika paita oli kirppislöytö , 4€! Ja tietty Luottofarkut  ja luottotoppi. mulla on kaapissa varmaan 20 mustaa vastaavaa toppia mutta yhtään puhdasta en löydä silloin kun tarvin. Kuten en tänäänkään..

IMG_20180218_141042-01.jpeg

Noi korvikset on kyllä mun suuri ihastus! Mietin niiden ostamista varmaan kolme kuukautta kunnes ostin ne itse itselleni synttärilahjaksi! 

IMG_20180218_140726-01.jpeg

Kuvassa ei näy 30L multasäkkiä, mutta voin sanoa että ruokaostokset ja multasäkki yhdesdä painavat paljon. Ja tietty kun saat ne taiteiltua ne niin että pystyt kantamaan ne järkevästi, niin eiköhän kotiavaimet ole jossain taskun syvimmässä uumenissa ja tarvitset kädet etsintään…

Kotiin päästyä ei muuta kuin kotileggarit jalkaan ja Minin kanssa matolle touhuamaan 🙂

-Laura

Perhe Mieli Lapset Vanhemmuus

Koiruuksia

Kun olin 18 aloitin työskentelyn lukion ohella videovuokraamossa ja säästin rahaa omaa koiraa varten! Enkä mitä tahansa koiraa, vaan kiinanharjakoiraa Amerikasta varten. Kun rahat olivat kasassa niin ei muuta kuin ensimmäiselle ulkomaan matkalle rapakon taakse! Voi että mua jännitti!

FB_IMG_1518874669697.jpg

Päädyin amerikasta hakemaan koirani tutun kasvattajan kautta. Ei ehkä helpoin tapa hankkia ensimmäinen koiranpentu, mutta minä en koskaan ole mennyt siitä mistä aita on matalin. Ja olihan se melkoinen kokemus ja hienoja muistoja jäänyt reissusta! 

Ja niin saapui minun luokseni Kenai. Kenai sai nimensä Disneyn karhuveljeni Koda elokuvan mukaan, sillä siinä oli silloinen lempinäyttelijäni Joaquin Phoenix Kenai nimisen karhun äänenä. Itse animaatio oli vähän niin ja näin 😀

FB_IMG_1518874571973.jpg

Kenai on ollut mun koko aikuisiän mukana. Ollaan koettu yhtä ja toista yhdessä, monta muuttoa, parisuhteita, iloja ja surua. Kentsu on aina ollut isossa osassa mun arkea ja sellainen tavallaan tukipiste joka pitää jalat maassa.

FB_IMG_1518874584635.jpg

Manchesteriin muuttaessa kohtasin kamalan todellisuuden, en voi ottaa häntä mukaan! Kenai 10 vuoden iässä olisi aivan liian vanha uuteen maahan, mun pitkiin työpäiviin ja lentomatkaan. Pelkäsin että  hän ei selviäisi lentomatkaa ruumassa. 

Onneksi löysin hänelle uuden kodin tuttavani luota jossa hänestä pidetään hyvää huolta ja rakastetaan kaikkineen kummallisuuksineen. Täydellinen eläkekoti! Ikävä on ollut koko ajan kova, mutta onneksi pääsen katsomaan häntä ja kuulen kuulumisia. Kenai ja vauva eivät olisi sopineet yhteen lainkaan, kenai kun on lähes sokea nykyään. Eikä olisi ollut reilua sieltä uudesta rakastavasta kodista repiä toista pois, vain koska MÄ haluan. 

FB_IMG_1518874601455.jpg

Mun vika ilta Suomessa ja hyvästit Kenaille! 

Mutta nyt vanha herra on meidän luona viikon hoidossa, ja kyynel tuli silmäkulmaan kun hän saapui hoitoon. Niin iloinen olin! Alkuun pelkäsin että miten Mini ja Kenai saman katon alle sopivat ja miten ulkoilu vaunujen ja koiran kanssa sujuvat. Ihan turhaan huolehdin, Kenaita ei juurikaan kiinnosta Mini. Kerran kävi haistelemassa ja totesi että nähty – ei kiinnosta yhtään! Lenkkeilykin sujuu, Kenai köpsyttelee nätisti vaunujen vieressä tai perässä. 

IMG_20180214_115216.png

Vähän olen hemmotellut vanhusta herkkujen muodossa , tietenkin! 

Saa nähä kuinka mua käy itkettämään ensi viikolla kun kenai palaa takaisin kotiin. Onneksi perhe asuu vain n. 30 km päässä meistä! 

-Laura

Suhteet Oma elämä Lapset