Täällä ollaan!
Perjantai 22 päivä koitti milloin hyppy tuntemattomaan oli määrä tapahtua. Jotenkin se päivämäärä oli aikaisemmin tuntunut vaan joltain kaukaiselta ”sitten tammikuun lopulla” ajankohdalta ja kuinka nopeasti se sitten koittikaan yllätti minut! ”Täh,Nyt jo?! Enhän mä ole kerennyt sanoa edes heippoja kaikille! ”
Matkaan lähtöhän ei sujunut kyllä ilman kyyneleitä, kyllä mulla tulee niin ikävä monia asioita ja ihmisiä! Love U all!
Olin tehnyt päätöksen jo aiemmin, että olen vanhassa työssäni lähtöä edeltävään päivään asti ihan vain sillä ajatuksella että tunnen itseni ja jos olisin koko viikon ollut vapaalla ja istunut kotona niin päähän siinä olisi hajonut tulevaa lähtöä miettiessä.
Mukavasti Helsingissä mittari näytti sinä aamuna -28C eikä ihan kamalasti harmittanut katsoa sääennusteita Manchesteriin johon oli luvattu +10 astetta..
Koska M oli töissä perjantaina kahteen, niin otimme lennot vasta iltapäivälle. Suora lento olisi ollut hieman kalliimpi, mutta koska olen tälläinen penninvenyttäjä kaikessa, päädyimme lentoon jossa välilasku oli Kööpenhaminassa. Köpiksessä odotusaikaa oli n. 3 tuntia jonka kulutimme kierrellen kenttää ja hermoja rauhoittavan Coronan äärellä! Joka oli muuten suolaisen hintaista niin ei kuitenkaan enempää kuin yhdet otettu 😉
Olimme vasta illalla myöhään asunnolla, ja seuraavana päivänä pääsimme mutkien kautta (tulevassa postauksessa niistä sitten enemmän) tutustumaan kaupunkiin! Ja voi että, kyllä vaikuttaa hyvältä! Ihmiset vaikuttavat ystävällisiltä ja kaupungissa on juuri sopivasti elämää ja tapahtumia!
Muutaman päivän aikana olemme saaneest vasta pintaraapaisun kaupunkiin! Tämän viikon aikana tutkimusmatka jatkuu..