indentiteetti

Mitä on identiteetti sinulle? Kuka olet, mistä tulet, missä juuresi ovat? Äidinkielesi? 

Minulla ei ole koskaan ollut kunnon identiteettiä. Luulen että siksi olen reissannut paljon, ja asunut muissa maissa – etsien itseäni. Kun et tunne kunnolla omaa kulttuuriasi, kieltäsi tai sukuasi ei identiteetti ole helppoa luoda. Ihan vasta viimeisinä vuosina olen voinut tuntea itseni rauhalliseksi, ja tiedän ja tunnen oman identiteettini. 

Tässä googlen vastaus identiteettiin. 

Kieltä ja kulttuuria taitamattomana varsinkin se saamelaisidentiteetin luominen ei ole ollut itsestäänselvyys. Se on ollut kivualias prosessi: en ole riittävästi suomalainen, en ole riittävästi saamelainen. En ikinä riitä. Tätä traumaa en halunnut siirtää omille lapsilleni. Mutta sirpale sirpaleelta olen kasannut särkynyttä identiteettiäni – kunnes sirpaleesta tulee pala. 

Muutin pohjoiseen yksi ainoa asia mielessäni: tutustua enemmän niihin saamelaisiin juuriini ja ymmärtää kulttuuria paremmin. Se ei alkuun ollut todellakaan helppoa: sillä en sopinutkaan niiden saamelaisten joukkoon täällä pohjoisessa. En osannut kieltä, en osannut laittaa saamenpukua kunnolla päälle. Tuntui että en tiennyt mitään, koin olevani riuku, ja se tuntui pahalta. Jälleen identiteetti trauma, joka on selvän suomalaistamispolitiikan peruja. 

Kun tapasin mieheni, otti hänen tätinsä ja siskonsa minut hellään mutta kovaan oppiin. He hyväksyivät minut ja opettivat minulle enemmän omasta kulttuuristani. Halusin itse oppia tekemään saamenkäsitöitä – jos en olisi, eivät he välttämättä olisivat alkaneet opettamaan. Janoin tietämystä. Opin. 

Nykyään sidon mieheni paulat, suoristan riskut. Teen pukuja ja sidon huiveja. Olen ehjä. Kerron muille kulttuuristani. Taistelen kulttuurini puolesta. Esittelen itseni saamelaiseksi, joka tulee Suomesta. Kuulun esi-vanhempieni jatkumoon täällä saamenmaalla. Olen rauhassa.