Täällä haisee paska

_mg_6447.jpg

_mg_6441.jpg

Niin se ihanan aktivistinen Guerilla Garden vaihtuikin hyvinkin perinteiseen palstaviljelyyn. Hieman jännitysmomentti laski, kun ei tarvitse yöllä käydä istuttamassa, vaan voi keskellä kirkasta päivää kyykkiä taimia kaupasta ostettuihin viljelyslaatikoihin. Tuntuu ihan keski-ikäiseltä. Palstaviljely tunkeutui elämääni toukukuun alussa ja täytti samantien päivät. Vuokrasimme ystävämme 1,5 aarin palstan 30€ hintaan. Muita kustannuksia en uskallakaan edes miettiä. Käänsimme ehkä päälle puoli aaria maata toukokuun helteissä ja loput alueet täytimme viljelyslaatikoilla ja hyvin orgaanisen muotoisilla kukka- ja vihannespenkeillä. Orgaanisilla muotoilla tarkoitan, että minä summanmutikassa tein penkit vinoon.

 

Aikaa ja rahaa palaa ensimmäisenä vuonna palstaviljelyssä, sen voin taata! Pitää hankkia työkaluja, laatikko, jossa säilyttää kaikkea rompetta… Kannettiin palstalle yli 1000 litraa multaa! Onneksi, kumpikaan meistä maanviljelyseksperteistä ei omista autoa. Kaikki on vieläkin kesken, vaikka mennään jo heinäkuussa! Ehkä tämän projektin kanssa on sama asia, kun ostaa rintamamiestalon: valmista ei tule koskaan! 

 

Vaikka palstalla tuntuu kaikki olevan kesken, niin satoa on jo tullut runsaasti. Salaattia olen jo pari muovikassillista roudannut kotiin ja veljen perheelle lahjoitin yhden säkillisen salaattia, mangoldia ja yrttejä. Jotta satoa tulee vielä koko kesän ja syksynkin, niin pääsin viikonloppuna paskahommiin eli lannoittamaan kasvimaata luonnonlannoitteella (eli paskalla). Lemu on aivan karsea ja se paskan tuulahdus kulkeutui mukavasti muihinkin palstoille. Vinkkinä muille innokkaille viljelijöille: varaa reppuusi mukaan vaihtovaatteet, koska se haju tarttuu vaatteisiin. Itsehän pyöräilin paskankäryisenä kasvimaalta kotiin tyylikkäänä, mutta haisevana.

 

_mg_6448.jpg

hyvinvointi mieli vastuullisuus sisustus