TT-päivä ja Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha

Ristin aikoja sitten oman terapiapäivän TT-päiväksi, jolloin käyn samalla jossain kivassa ja kauniissa paikka, kuten galleriassa tai museossa. TT-päiväni, eli terapia ja taide -päivänä, palkitsen itseni siitä, että olen päässyt liikkeelle ja terapia kun ei aina ole niin mukavaa, niin saan samalle päivälle muutakin ajateltavaa kuin omat murheeni ja asiani. Vuoden sisällä mukaani on tullut järkkärini, joka on auttanut viemään ajatuksia pois terapiasta paremmin kuin pelkästään katselu. Tekeminen, oleminen, ihmettely ja itsensä palkitseminen on ollut pelastukseni terapiapäivinäni. 

 

Tänä torstaina kävin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ulkopihalla katsomassa kukkatarjontaa. Viime vuonna kävin ulkopuutarhassa elokuussa ja ihastuin ikihyviksi. Tuntui kuin aivot olisivat räjähtäneet kukkien väreistä ja ihanista istutusideoista. Yksi ideoista oli istuttaa kasvimaalle purppuran väristä lehtikaalia, ihan vain siksi, että ne oli kasvitieteellisessä puutarhassa hienon näköisiä. Tänä vuonna ulkopuutarhassa ihastuin näihin kauniin oransseihin ja keltasiin kukkiin, ja niiden kanssa olleisiin yhdistelmiin. Ajatukset omista asioista hälvenivät ainakin hiukan, kun katseli rauhassa väriloistoa, välillä myöskin linssin läpi. Käyn talvella lonkerokelillä kasvitieteellisessä puutarhan sisäpuutarhassa nauttimassa taas vihreän moninaisista sävyistä ja ihanasta lämmöstä. Ulkopuutarhan yksi parhaimmista puolista on, että sinne on helppo mennä ja se on ilmainen. Mielenterveyskuntoutujalla ei ole taskut pullollaan rahaa, joten paikassa tulee vierailtua useastikin kevään ja kesän aikana, ihan myöskin ohikulkumatkalla. 

 

Siinä teillekin muutama kukkanen!