Hyvä työnantaja tai vakuutusyhtiö: Mielenterveysongelma ei ole välttämättä pysyvä tila

fullsizerender.jpg

Luen täältä Unkarin suunnilta lähes päivittäin Helsingin Sanomat netistä, ja valitettavasti silmiin pomppasi artikkeli, jossa kerrotaan mielenterveysongelmien hankaloittaneen työelämää, terveydenhuoltoa ja lähipiirin suhteita. Artikkelissa nostetaan Veeran (nimi muutettu, koska ei halua tulla tunnistetuksi) kohtaamia ongelmia. Tuntuu todella inhottavalta lukea artikkelia, koska pinnalle nousee omia kokemuksia ja tuntemuksia työelämästä, kuten häpeä siitä, että CV:ssä on tällä hetkellä muutaman vuoden tyhjyys sairastumisen vuoksi. Vain muutaman päivän sijaisuuksia ripoiteltuna sinne ja tänne vuosille 2016-2018. Kuinka noloa on hakea tällaisella CV:llä töitä? Suuri epäonnistumisen tunne, kun vointi romahtaa tai huononee työjakson aikana, ja tätä häpeälistaa voisi jatkaa loputtomiin. 

”Kustannuksia ei karsita tehokkaasti pyrkimällä eroon mielenterveyden ongelmista kärsivistä työntekijöistä vaan panostamalla ongelmien ehkäisyyn, niiden varhaiseen havaitsemiseen ja nopeaan avunsaantiin.” 

 

Alasta riippuen myöskin työnantajat- ja työntekijät suhtautuvat sairaspoissaoloihin eri tavoilla. Minulla itselläni on kokemusta kahdelta eri alalta, eli vähittäiskaupan- ja opetusalalta. Vähittäiskaupanalalla puhelimen päässä oli aina tiuskiva ”pomo”, joka sai aina olon tuntemaan syylliseksi, kun oli sairaslomalla.  Ensimmäinen oletus on saikuttaminen. ”Ai, sä oot oikeasti kipeänä!”, kun ääni käheänä soittaa työnanatajalle menevänsä työterveyteen flunssan vuoksi, vaikka olisi mahdollista kolme päivää olla ilman lääkärintodistusta, mutta…No. Työnantaja saattaa tehdä oman diagnoosin pelkän puhelinkeskustelun perusteella. Masennus ei välttämättä kuulu äänestä. Fyysinen sairaus otetiin helpommin vastaan siellä, varsinkin jos se oli näkyvää sorttia esim. työstä johtuva rannerikko tukisiteineen. Työterveyskin oli törkeän flunssan kanssa sitä, että siellä sai joka päivä käydä, koska lääkäri kirjoitti aina päivän sairasloman. En voisi kuvitellakaan, mitä tapahtuisi työpaikassa, kun kertoisi mielenterveysongelmasta tai -sairaudesta, jos pelkästään fyysisestäkin sairaudesta voi työnantaja syyllistää työntekijää? Opetusalan sijaisuudessa sain aivan järkyttävän flunssan ja aloin voida päivällä huonosti.”Sinä olet tärkeä meille, mutta me pärjäämme. Tervehdy rauhassa!” , sanoi rehtori. Voisinko kertoa opetusalalla mielenterveysongelmistani? Ehkä, mutten enää kerro sijaisuuksista vastaajalle henkilölle. 

 

 

”Työt loppuivat kuin seinään, kun työnantaja kuuli masennuksestani.”

OSA HS:n lukijoista kokee, että mielenterveysperustainen sairauspoissaolo on ollut syy työsuhteen purkamiseen tai määräaikaisuuksien katkeamiseen.

 

 

Saatoin minäkin tehdä suuren virheen, kun julkaisin mielenterveyskuukauden ja kunniaksi julkisen facebook-päivityksen, jossa kerroin rehellisesti omasta sairastumisestani ja mielen ongelmista. Sain viesteissä tutuilta kiitosta kirjoittaessani tärkeästä asiasta. Tähän liittyy pienoinen ongelma, kun työnanatajathan ovat hyvin kiinnostuneita tulevien työntekijöiden facebook-sivuista ja muista sosiaalisen median sisällöistä profiloidessa työnhakijaa. Tulisiko minun muuttaa salaiseksi tai jopa poistaa julkaisu, jossa kerron tarkasti romahduksestani ja masennuksestani? Helsingin Sanomien artikkelin mukaan, osan työntekijöiden määräaikaisuuksia ei ole jaksettu masennusdiagnoosin kuulessaan. Itse olen ollut turhankin rehellinen eräässä tekstiviestissä, kun minua pyydettiin opettajasijaiseksi, ja kerroin olevani sairaslomalla noin kaksi viikkoa masennuksen vuoksi. En saanut siitä koulusta enää sijaisuuspyyntöjä. Se oli sellainen virhe, joka vieläkin nipistää rintakehästä.

 

 

 

 

fullsizerender_2.jpg

Toinen myöskin mielenterveysongelmaisia koskettava asia on vakuutukset, joista Veerakin kertoo haastattelussa.

 

 

Tulevaisuudessa Veera haluaisi työskennellä vaativissa tehtävissä, matkustella ja mahdollisesti asua ulkomailla. Hän pelkää, että yksittäinenkin psykologikäynti voisi vaikeuttaa tätä.

”En ole halunnut ottaa riskiä, että käynti pomppaisi esiin myöhemmin ja nollaisi vuosien työn ja sinnittelyn. Yhden vanhan masennusjakson saan ehkä selitettyä, useampaa tuskin.”  

 

Toivoisin, että vakuutusyhtiöitä haastateltaisiin liiittyen vakuutusehtoihin. Kuulostaa todella vanhanaikaisilta vakuutusyhtiöiltä, kun heillä on tämänkaltasia ehtoja, ja lisäksi heidän toimintatavat pitävät yllä mielenterveysongelmaisten stigmaa. Tarkoittaako tämä esimerkiksi minun tapauksessa, etten saisi sairasvakuutusta Yhdysvaltoihin, jos saisin pidemmän residenssijakson sinne? Onko tämä todellista, että vasta yli 35 -vuotiaana saisin vakuutuksen, vaikka tulevana vuonna saisin töitä rapakon takaa? Tuntuu todella epäreilulta, kun on pyrkinyt hoitamaan itseään, niin siitä rangaistaan. Minun tapauksessani tulen käymään vielä ainakin kaksi vuotta lääkärillä liittyen mielenterveysongelmiin, joten 7 VUODEN PÄÄSTÄ SAISIN VAKUUTUKSEN! Muutenkin sairastuneilla on suuri kynnys mennä hakemaan itselleen apua tai aloittaa mielialalääkitys (itselläni meni kaksi viikkoa miettiessäni ensimmäisen tabletin nielaisemista), niin tällailla vuosien päästä evätään mahdollisuuksia esimerkiksi työllistää itsensä. Jotenkin tuntuu vielä todella epäoikeudenmukaiselta tämä käytäntö, koska mielenterveysongelmat voivat saada alkunsa esimerkiksi lapsuuden tai nuoruuden traumoista, joissa itse on ollut kohteena, ja vuosien tai vuosikymmenien päästä mieli hajoaa.   

 

Pystyykö tätä vakuutuskäytäntöä muuttamaan, jos ihmiset alkaisivat äänestämään jaloillaan? Onko olemassa edes yhtään vakuutusyhtiötä Suomessa, jolta voisi saada esimerkiksi  sairauskuluvakuutuksen, henkivakuutuksen ja jatkuva tai pidennetty matkavakuutuksen, jos on ollut mielenterveysongelmia? Kait se on kilpailutettava omakin kotivakuutus ja matkavakuutus ensi kerralla, ja siirrettävä rahani sellaiselle yhtiölle, joka ei ylläpidä mielenterveysongelmaisten stigmaa. Rakas työnanatajani tai vakuutusyhtiöni, mielenterveysongelma ei ole välttämättä ihmisen pysyvä tila.

 

Helsingin Sanomien artikkeli
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005780480.html
 
fullsizerender.jpeg

Hyvinvointi Mieli Syvällistä Uutiset ja yhteiskunta

BUDAPEST – 3 suositusta

Ennen kuin lähdet Budapestiin:

 

  • Vaihda rahaa, euroista forinttiin, oman pankin välityksellä ja varaudu päivien toimituksiin. 
  • Lataa offlinessa toimiva valuuttamuunnin- äpsi. 1€=320,64 Ft 
  • Kraanavettä voi juoda ja kaupungilla on useita vesipisteitä.
  • Varaisin hotellin tai hostellin Pestin puolelta, koska paljon nähtävyyksiä ja tapahtumia tällä puolella Tonavaa. 

 

Tässä omat suosikit kaupungista:

 

Unkarin kansallisgalleria ja Frida Kahlo

(Hungarian National Gallery, Magyar Nemzeti Galeria)

-Szenr Gyoergy ter 2, Linnavuori, Buda

-Pääsymaksu 3800 Ft = 11,85€ Frida Kahlo + Manifesti + kokoelmat

unadjustednonraw_thumb_1317.jpgunadjustednonraw_thumb_129b_2.jpg

Frida Kahlo (1937): My Nurse and I or Me Sucking.

unadjustednonraw_thumb_1292.jpg

 

Itse matkakin Linnavuorelle on jo elämys, kun valitsee reitin ketjusillan kautta. Linnavuorelle on mahdollista mennä kävellen tai köysiratahissillä, mutta itse valitsin kävelyn. Könytessäsi ylös vuorelle saat varmasti seuraa ja myötätuntoisia katseita, tai kuunnella amerikkalaisten kannustavia sanoja. Kannattaa varata aikaa ja vettä matkalle. Varaudu jonottamaan sisäänkäynnillä hetkisen, koska Frida Kahlon näyttely on todella suosittu, eikä syyttä! ENJOY! Kansallisgallerian pysyvässä näyttelyssä on hienoja teoksia, ja itse jämähdin hyvin viileään keskiaikaseen kirkkotaiteen saliin. Ylimmästä kerroksesta pääsee gallerian kupoliin katsomaan Budapestiä kattojen yllä. 

unadjustednonraw_thumb_1332.jpg

Rezso Berczeller (1991-92): Apocalypse.

 

Dodany kadun suuri synagoga ja juutalainen museo

(Dohany Street Synagogue, Dohány utcai zsinagóga)

-Dohány utca 2, Juutalaiskortteli, Pest

Pääsymaksu 3000 Ft = 9,36€ kansainvälisellä opiskelijakortilla, VAIN KÄTEINEN!

– Peitä olkapäät, miehet saavat kertakäyttö kipan.

unadjustednonraw_thumb_12fe.jpgunadjustednonraw_thumb_12df.jpg8u3ae8d7rpontypqylpnow_thumb_12f0.jpgunadjustednonraw_thumb_1309.jpg

Imre Varga (1991): Tree of Life.

Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin synagoga on todella pysäyttävä kokemus. Suosittelen malttamaan ja istahtamaan synagogan penkeille ja odottaa opastettua kierrosta. Opastetuista kierroksista saa paljon enemmän irti kuin aamulla pikaisesti wikipediaa vilkaisemalla. Tämä paikka on käytössä nykyäänkin paikallisille juutalaisille, mutta paikalla on myös pitkä historia. Historian karmaisevin osoitus ja todella konkreettinen asia on sisäpihan juutalaisten joukkohauda, johon on haudattu yli 2000 juutalaista talvella 1944-1945. Synagogan yhteydessä on museo, jossa on juutalaisten arkeen ja juhlaan liittyviä esineistöä, lisäksi holokaustin ajan esineitä. Suosittelen paikkaa todella ja varaamaan aikaa kiertelyyn. Itse en ollut juurikaan perillä ennen synagogassa käyntiä unkarilaisten historiasta, saatikka unkarilaisten juutalaisten suuresta tuhosta ja gheton julmuuksista. Ajatuksia herättävä paikka ja museossa todella liikuttavaa tarkastella käsinommeltuja, keltaisia, Daavidin tähtiä. Uloskäynnillä on muistopatsas Tree of life, johon kerätty kuolleiden juutalaisten nimiä ja tatuoituja numeroita, ketkä katosivat, menehtyivät tai tuhottiin natsien toimesta, eli n. 400 000-600 000 juutalaista Unkarista.

 

 

 

Szimpla Kert – rauniobaari

  • Kazinczy utca 14, Juutalaiskortteli, Pest
  • ei pääsymaksua
  • Edulliset juomat, olut n.700 Ft = n. 2€

unadjustednonraw_thumb_1365.jpgunadjustednonraw_thumb_12c0.jpgunadjustednonraw_thumb_1360.jpgntrepkx0tqihl8hrsllfzw_thumb_12c5_2.jpgunadjustednonraw_thumb_1619.jpgunadjustednonraw_thumb_1615.jpg

 

Rauniobaari (Szimpla Kert) on siitä mahtava paikka, että sinne voi mennä myöskin päivällä ihmettelemään ja nautiskelemaan tunnelmasta. Kävin ensin päivällä etsimässä paikan, joka on aivan naapurissani. Paikkaan valui jo kahdentoista aikaan ihmisiä reppuinensa kamerat kourassa. Paikassa käy koko ajan kuhina! Istuin ylätasanteen nurkkaan kirjoittamaan kortteja ja päiväkirjaani, kun viereeni tuli kaksi espanjalaista taiteilijaa luonnostelemaan paikkaa luonnoskirjoihinsa. Szimpla Kert on boheemi ja vetää puoleensa kaiken ikäsiä ja oloisia tyyppejä, joten ei sinun tarvitse olla luonnoskirja kourassa ellet välttämättä halua. Oluet maksaa baarissa noin 2€ ja paikassa on useita baaritiskejä, jotka ovat pääsääntöisesti auki illalla. Ensimmäinen tiski aukeaa noin kahdeltatoista päivällä, joten ei huolta. Lauantai-iltana saa paikkaan hieman jonottaa ja paikkoja etsiskellä, mutta useissa eri huonessa on valtavasti istumapaikkoja ja eri tunnelmia. Kiertele rauhassa olut kourassa!

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen