T = Terapia. Vuosi 2018 oli oivaltamista.

IMG_1095.jpg

Istun vuoden viimeisimpänä päivänä kotona, lasissa viikon jääkaapissa seissyttä valkoviiniä ja naamassa mustan värinen naamio vuoden takaisesta Kickisin joulukalenterista. Kello on jo ylittänyt kuuden ja raketteja paukkuu ulkona. Koira näkee koirien unta jalat vispaten ja jänösiä jahdaten. Toisin kuin ajattelin, koira nukkuu sikeästi eikä virka paukuista laisinkaan. 2018 vuosi on ollut hyvä minulle ja mietin, kuinka sen jäsentäisin teille tai itselleni, joten päädyin jopa hieman lapselliseen aakkosin mieleen putkahtavien sanoin ja arkistoin jätköistä löytyvin kuvin. 

A Aurinko. Vuosi vuodelta ymmärrän paremmin, kuinka tärkeää omalle hyvinvoinnille on aurinko ja auringon tuottama valo. Varsinkin näin talvella tuntuu voimien kadonneen samoihin aikoihin kuin auringonvalo. Lonkerokelit eivät ole minulle tehty.

B Plan B. Tämän vuoden aikana olen ymmärtänyt, että näiden muiden kuin a-suunnitelmien toteuttamien on osa syy minun masennukseen. Olen toteuttanut aina Plan B:tä, koska en ole luottanut omiin kykyihini. Lisäksi olen ollut aina altis muiden mielipiteille ja kova miellyttämään. Jos olet sitä mieltä, ettei minun kannata satsata kuvataiteeseen vaan luokanopettajuuteen, koska se on järkevää, niin varmasti vuosia sitten olisin kuuliaisesti toiminut niin, jopa itseäni vastaan. 

 

6BDC5207-3406-4E07-8DA9-FAB4256B088A.JPG

 

C Celsius ja lämpö. Lämpö toimii itselläni rauhoittavana elementtinä heikkoina hetkinä, joita tänäkin vuonna on ollut. Olen osannut ahdistusta helpoittakseni lämmittää kauratyynyn niskaan, laittaa villasukat jalkaan ja kiehauttaa teetä. Pahimpina hetkinä kuuma suihku rauhoittaa. Kesäinen lämmin tuuli on ihaninta, mitä tiedän. Kaikki nämä niksit ahdistuksen taltuttamiseen on pitänyt oppia vuoden ja vuosien varrella. 

 

D Desibeli ja melu. Saan nostettua omaa vireystilaani laittamalla musiikit täysillä soimaan, mutta tunteja kestävä yhtäjaksoinen ihmisten tuottama melu saa väsähtämään. 

 

E Eläimet. Tänä vuonna ymmärsin todella eläinten terapeuttisen vaikutuksen itseeni. Silittäminen ja rapsuttelu laskee pulssia ja saa ahdistuneet ajatukset pois itsestäni. Ehkä vuonna 2019 uskaltaudun mennä kokeilemaan ratsastusta, kun se nyt jäi tänä vuonna.

 

F Frida Kahlo. Frida Kahlon näyttely Budapestissa sai muistoja tulvahtamaan mieleen kuvataidekouluajoista. Ihailin yläkouluikäisenä tämän taiteilijan teoksia ja tein yhden muunnelman teoksesta The Sun and Life. Budapestin museossa ihmistungoksessa, tajuan, kuinka pitkän matkan olen jo nyt tehnyt niistä ajoista, jolloin haaveilin kuvataiteilijuudesta ja pidin sitä silkkana mahdottomuutena, koska en ollut tarpeeksi hyvä. Vuonna 2018 olin taiteilijaresidenssissä ensimmäistä päivää ja kohtasin sen teoksen kuvataidekoulu vuosien jälkeen. Sillä hetkellä aloin uskoa kohtaloon, ennemmin kuin sattumiin. 

 

IMG_2373.jpg

 G Galleriat ja näyttelyt. Vuonna 2018 minulla oli muutamia näyttelyitä Helsingissä ja yksi ryhmänäyttely Rovaniemellä. Sain positiivista palautetta ja kritiikkiä, joka sai innoissaan hakemaan lisää näyttelyaikoja. Tulevana vuonna näyttelyitä onkin jo neljä. 

 

IMG_3929.jpg

H Hitaus ja rauhoittuminen. Välillä joudun toistamaan itselleni, ettei ole mitään kiirettä, oli kyseessä tiskikoneen tyhjennys tai lasten taidepajalla opettaminen.     Helposti alan kiriä tahtia ja luon päähäni ajatuksen, että vauhtia, koska pitää tehdä tätä ja tuota. Vapaapäivinäkin touhotan hirveällä tempolla, enkä salli itseni istuuntua rauhassa sohvalle ja juoda kahvia ilman että toisella kädellä siirtelen tavaroita tai ainakin katson puhelimesta Yle Areenaa. Rauhotu. 

 

I Iita-koira. Koirani täytti tänä vuonna yhden ja hän on mullistanut ainakin minun elämäni, mutta tuonut suunnattomasti iloa myöskin muiden elämään. Olen kasvattanut ja hoitanut 3,4 kilon pennusta 33 kiloisen oikean koiran. Ihana ystäväni, joka jaksaa aina ilahtua, kun saavun kotiin ulko-ovesta. Koira myöskin pakottaa ulos liikkumaan ja kiertelemään lähimetsissä. Tauottaa työntekoa puskemalla kuonolla reiteen ja ölisemään valitusvirttä pissahädästä, kun muuten uppoutuisin maalaamaan 12 tuntia putkeen pienin ruokatauoin. Iita-koira kaipaa paljon huomiota ja rapsutuksia, jotka hänelle suon mielelläni. Aina jaksan naureskella metallisen kupin vieritykselle koirapuistossa. Iita on ainakin tuonut elämääni enemmän iloa ja sattumuksille naureskelua.  

 

_MG_6371.jpg

J Jaksaminen. Täytyy jaksaa ja pärjätä. Ei todellakaan tarvitse jaksaa ja sen voi myöskin sanoa.

 

K Kaverisuhde. Kaverisuhde päättyi kesällä. Valitin terapeutille, etten osaa olla sosiaalinen oikein ja olen sosiaalisesti vammainen. ”Ikävöitkö häntä?” En. Tuntuu kuin olisin saanut lisää energiaa, kun ei tarvitse olla tämän henkilön kaveri. Kauhealta kuin se kuulostaakin, niin opin, että minun ei tarvitse olla kaveri henkilölle, joka on muiden ystävien kaveri. Pitää luottaa itseensä ja kuunnella aiheuttaa kaveri vain negatiivisia tunteita. Et halua vastata puhelimeen, et jaksa kuunnella hän juttujaan tai te olette vain liian erilaisia toisillenne. Tai ette enää kunnioita toisianne.

 

L Lasten taideopetus. Jälleen vuosien jälkeen saa opettaa lapsille taidetta, ja se tuntuu tällä hetkellä todella mukavalta.

 

M Maailmanloput. Maailmanloput ovat vähentyneet, eli sellaiset tunteet, ettei kestä mitään. Kaikki on huonosti ja pilalla. Lasken maailmanloppujen vähentymiset masennuksesta toipumiseksi.

 

N Nauraminen. En tee tätä vieläkään turhan usein.

 

O Onnistumiset. Vuoden aikana tapahtuneet onnistumiset ovat olleet tärkeitä itsetunnolleni, joka laahusti maita pitkin, myöskin masennuksen vuoksi. Onnistuminen onnistumiselta uskaltauduin tekemään uusia asioita ja hakemaan rohkeammin näyttelyaikoja pitkin pääkaupunkiseutua. Muutamat onnistumiset olivat myöskin myyjäiset, joissa sain kirjoittaa ensimmäisen kauppakirjan teoksestani.

 

P Palstaviljely. Uusi harrastus ystävän kanssa, missä näkyy konkreettisesti työn tulos. Vaikka kesä oli kuiva ja kuuma, mikä tarkoitti hirveästi veden kantamista viljelyksille, se kannatti. Koko kesä saatiin satoa! Odotan jo innolla kevättä, että pääsee laittamaan kasvimaata.

 

_MG_8638.jpg

Q –

 

R Residenssi. Kuukauden kestänyt taiteilijaresidenssi Budapestissä valoi uskoa itseeni ja omaan työskentelyyn. Sain ”luvalla” tehdä taidetta hienossa ateljeessa. 2019 olen mukana Vantaan taiteilijaseuran residenssitoimikunnassa, jännää.

 

IMG_2535.jpg

S Sanat. Jatkan vieläkin samojen aiheiden pyörittelyä teoksissani. Tänä vuonna olen itsekin käyttänyt sanoja, myöskin hyvin. Loppuvuodesta olen koittanut jakaa neuvojani, sanoja, uusille taiteilijaseuran jäsenille. Suositellut ilmaisia näyttelytiloja ja kertonut taidelainaamon toiminnasta. 

 

IMG_1620.jpg

T Terapia. Olisin tähdän kohtaan voinut kirjoittaa taide, mutta terapian merkitys on ollut suurempi tänä vuonna. Ilman kahden vuoden terapiaa tuskin olisin tässä maailmassa, tai ainakaan niin hyvässä mielenkunnossa kuin nyt olen. Ilman terapiaa en olisi koskaan toipunut masennuksesta, saanut apuja ahdistukseen tai uskaltaisin tehdä taidetta, tai ylipäätänsä mitään. En uskaltasi puolustaa itseäni tai luoda omaa elämääni omin unelmin tai haavein. 

 

IMG_1623.jpg

U Unelmat. Unelmat ovat palanneet mieleeni masennuksen jälkeen. Nyt uskaltaa haaveilla ja unelmoida. Muutama päivä sitten unelmoin matkasta Kiinaan tai Japaniin, jossa olisin muutaman kuukauden käyden samalla mustemaalauskurssia. Oho, uskalsin kirjoittaa unelmani ylös! Aikaisemmin en uskaltanut kertoa ja kirjoittaa unelmia, koska joku voisi ne torpata typerinä vailla minkäänlaista mahdollisuutta toteutua. 

 

V (W) Veden värit ja äänet. Veden värit ja äänet ovat tärkeitä minulle. Hakeudun kesäisin Helsingissä rantojen äärelle kuuntelemaan aaltojen loisketta. Suomenlinna on ehdoton suosikkini paeta arkea. Istuuntua Suomenlinnan kaukaisimpaan kärkeen ja katsoa Tallinaan meneviä laivoja. Aivan hiljaa.

 

IMG_1777.jpg

sinen_Fotor.jpg

 

X XXX Private.

 

Y Yökuvaus.

 

_MG_8205.jpg

Z Zoo. Budapestin eläintarha herätti minussa jälleen sellaisen teini-ikäisen nyrkit pystyssä kulkevan ja räyhäävän moraalisia ja etiittisiä asioita pohtivan minun. Olen viimeksi ollut samanlainen tosiaan teini-ikäisenä yläkoululaisena ja lukiolaisena maailmanparantajana. Siirryin lukioikäisenä kemikaalicocktailin lukijaksi, ja keskityin luonnonkosmetiikkaan ja muihin arjen myrkkyihin. Nyt tuo minä on taas palaamassa, mutta hieman pehmeämmin kierrättämällä muovia ja käymällä vaatteiden vaihtotapahtumissa. tämäkin kertoo siitä, että mieleen on tullut tilaa muillekin asioille, kuin omalle pahalle ololle.

 

_MG_7785.jpg

 

Å En vieläkään ole ollut motivoitunut opiskelemaan ruotsia. 

 

Ä Äänikirjat ja kirjat. Äänikirjat ovat olleet tämän vuoden paras löytö elämääni. Pystyn maalaan ja kuuntelemaan kirjoja. Aamusin saatan piirtää muutaman kortin kirjan tarinan pohjalta tai kertomuksessa esiintyvien tuoksuvien asioihin mukaan, kuten Anja Snellmanin kirjan Kaikkien toiven kylän tuoksuvat ruusut tai rosmariinit. Yksi tärkeimmistä ja sykähdyttävimmistä kirjoista tänä oli Maria Veitolan elämänkerta.

 

img_0017.jpg

IMG_1345.jpg

Ö  Öiset heräilyt. Öiset heräilyt ovat jatkuneet jälleen. Kello kahdelta yöllä herään ja pyörin muutaman tunnin tai kuuntelen äänikirjoja. 

 

Muutama päivä sitten totesin ystävälleni, että olisipa ensi vuosi 2019 oikein lempeä ja voisi lillua omassa ihanassa vaaleanpunaisessa kuplassa. Näin ei tule olemaan, koska tänään sain puhelun, jossa kerrottiin ikäviä uutisia. Vuosi 2019 tulee sisältää ainakin huolta eräästä ihmisestä. Toivottavasti edes hieman vaaleanpunaista höttöä.

Hyvinvointi Mieli Syvällistä

Masennus: Voimakas sisäinen maailma ja puhe

tyttö_Fotor.jpg

 

Sunnuntaiaamu ja aurinko tekee alkoviin oransseja suorakaiteen muotoisia kuvioita. Nousen ylös sängystä, köhin ja keitän teetä. Avaan television. Ei nyt, ei masennusta heti aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Tänään on lepopäivä! Olen karttanut masennusaiheisia kirjoja ja tv-ohjelmia tovin aikaan. Tuntuu, että olen itse ylittänyt jo sen pahimman, niin masennusta tulvii mieleen sitten median kautta. 

 

Flinkkilä & Tastulan Mitä masennus puhuu? -ohjelma pyöri taustalla, kun join aamuista teetäni ja koitin selittää koiralleni, ettei ulos lähdetä ennen kuin kuppi on tyhjä. Vieraana olivat Miia Moisio (pappi, äiti ja terapeutti) ja psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti, joista Moisio on itse kärsinyt masennusta lähes 30 vuotta. Lähes tunnin kestävässä ohjelmasta mieleeni jäi pyörimään erityisesti ihmisen voimakas sisäinen maailma ja puhe. Tämä sen vuoksi, että tätä on kohta käyty terapiassa kaksi vuotta. Välillä kerran viikossa ollaan palattua aiheeseen tai kuukausien tauon jälkeen taas keskustellaan sisäisestä maailmastani tai minun tapauksessa, sisäisestä puheestani. 

 

Moisio kuvailee masennusta, että se on kuin laskisi alas kylmään kellariin ja ollaan yksin. Sana toivottomuuskin tulee esille. Nämä samat virkkeet ja sanat löytyvät myöskin minun päiväkirjastani, kun olin huonoimmillani. Sisäinen puheeni tuolloin oli julmaa, inhottavaa ja raakaa itseäni kohtaan. Itkin aamusta iltaan ja makasin sängyssä. Joku voisi luulla, ettei masentunut paljoa ajattele kuin itkee vaan. Väärin. Oma sisäinen maailma oli täynnä tapahtumia, epäonnistumisia, jotka pyörivät luupin lailla koko hereilläolo ajan. Nukkuessa näkee hirveitä painajaisia, joten missään vaiheessa ei saa lomaa itsestään tai sisäisestä maailmasta. Sisäinen puhe oli julmaa. Olin ällöttävä, epäonnistunut ja oksettava. Tämä sanat eivät olleet pahimmista päästä, mutta niiden todella satuttavien sanojen kirjoittaminen tuottaa vieläkin tuskaan. Sanoin vuosia sitten kaverilleni ne sanat, joilla olin itseäni haukkunut vuosia. Hänestä sanat tai virke oli absurdi, mutta mulle ne oli todellisuutta. Minä olin niin paha ihminen, että ansaitsin itseni haukkumisen 24/7. Voimakas ja julma sisäinen puhe sai myös ystäväkseen todellisen itseinhon, jolloin itsestään hoitaminen jäi kokonaan. Itseinho vei mukanaan itsestä huolehtimisen, kuten hygienian tai jalkojen rasvauksen. Jalkojen rasvaamista pidän nykyään jotenkin hyvin lempeänä itsestään huolehtimisen tapana, jossa ikään kuin silitetään itseään samalla. Itseinho ei silitä tai paijaa. 

 

sinen_Fotor.jpg

Julma sisäinen ääni on hankala tapaus, koska se kulkee mukana myös silloin kuin koittaa parantaa itseään masennuksesta. Istuu lattialla ja koittaa opetella meditoimaan, mutta julmat sanat itseään kohtaan alkaa pyörimään juuri silloin päässä. ”Vitun idiootti, mitä sä siinä lattialla istut tyynyn päällä ja koitat jotain vitun hengittää. Kaikki muut on töissä, mutta sä epäonnistuja istut lattialla hengittämässä.” Koita siinä parantaa itseäni masennuksesta. ”Oot säkin yksin vitun luuseri, kun et pysty tekemään gradua. Muut tekee töitä ja opiskelee. Siinä sä vaan istut lattialla ja kuuntelet meditaatioloitsuja. Sä oot niin ällöttävä, laiskapaska.” Maanantaista perjantaihin, viikonloppuina ja juhlapyhinä sama levy soi päässä. 

 

Sisäinen maailmani on aina ollut vahva jo lapsesta saakka, minkä vuoksi minulla on ollut mielikuvitusleikkejä ja sain mielikuvituskaverinkin. Sisäinen äänikin on ollut vahva, mutta äänen sävy on muuttunut lempeästä ankaraksi ja julmaksi. Se muuttui ensimmäisen kerran 9 -vuotiaana, kun minua koulukiusattiin. Olen 29 -vuotias nyt ja käyn terapiassa, jotta sisäinen ääneni muuttuisi jälleen lempeäksi, kannustavaksi ja jopa realistiseksi itseäni kohtaan. Yksi itselläni ”parantava” keino on ollut terapia, jossa opetellaan olemaan myötätuntoinen itseä kohtaan. 

 

Yksi syy miksi olen karttanut ohjelmia, joissa puhutaan masennuksesta on se, että huonoista päivistä ei ole kumminkaan hirveästi aikaa. Kukapa haluaisi muistella ikäviä asioita. 

 

 

Koko ohjelman hirvein kysymys: ”Mitä sulla on jäänyt tekemättä masennuksen vuoksi?”

sinennn_Fotor.jpg

 

Hyvinvointi Mieli Syvällistä