Viikonloppukurssi: pleksimaalaus

 

 

”Tämä on ryöstö”, pleksi ja akryyli, 2018.

Olen kadehtinut vuosia Elina Ruohosen pleksiteoksia, joten alkusyksystä ilmoitin itseni Helsingin aikuisopiston viikonloppukurssille. Tuntui mukavalta maalata pleksille, kun värin vaan liukuu muovin pinnalla. Mutta maalaus tehdään käänteisessä järjestyksessä, esimerkiksi kaikki varjostukset tulevat ensimmäisenä kuin normaalista nehän tehdään viimeisenä. Aivot aivan sykkyrällä koko viikonlopun ajan. Nukuin todella levottomasti, että uniini tulivat italialaiset mafiosot käsiaseineen. Perjantaina nukahdin vaatteet päällä sänkyyn yhdeksältä ja heräsin kahdeksalta aamulla, 11h yöunet. 

 

Päätin kurssille mentäessä, että otan rennosti. Otan rennosti tarkoittaa kohdallani sitä, etten ota liikaa paineita eikä minun täydy tehdä täydellisiä töitä kurssin aikana. Haloo, teet ensimmäistä kertaa uudella tekniikalla ja täydellisiä teoksia pitäisi syntyä? Tästä ajatuksesta olen koittanut päästä eroon. Ei paineita, hengitä ja saa nauttia, ja toista sama. 

 

”Härski tyyppi”, akryyli ja plexi, 2018. Tämä työ pääsi jo hyvään kotiin. 

 

Ensimmäinen työ olikin aika erikoinen, kun otin todella rennosti. En tiennyt, kuinka materiaali toimii, joten antaa mennä vaan. Lisäksi en ollut maalannut akryylimaaleilla vuosiin. Hmm, ehkä se näkyy?  30€ viikonloppukurssi teki hyvää päänupille. Kaksi työtä sain valmiiksi, yksi jäi kesken ja yhden pesin lavuaarin alla puhtaaksi. Kurssin jälkeinen tunnelma: väsynyt, mutta onnellinen. Ostin eilen Temperasta lisää akryylimediumia ja yhden akryylituubin, että voisi vielä kokeilla tällä tekniikalla kodin rauhassa. Tämä tekniikka vaatii suunnittelua, jota minä en niin tehnyt näissä töissä. Uusille plekseille sitten.

Pestylle pleksille maalasin eilen ilman suurempaa suunnittelua. ”Rosvo-Roope ja kaverit”, akryyli ja pleksi, 2018.