Surullinen myöhänyön postaus

Jotenkin tänään on ollut tosi huono päivä. Siis tosi huono. Myöhästyin työvuorostani, olin väsynyt koko päivän vaikka join noin kymmenen kuppia kahvia, sato vettä kaatamalla.. Kun vihdoin pääsin kotiin heittäydyin sohvalle, läppäri sylissä ja rupesin kattomaan Sons of Anarchya. Tämä on minun tapani pistää aivot narikkaan ja eläytyä Jaxin ja kerhon mukana. Rupesin vähän tonkimaan youtubea läpi ja Sons of Anarchyllä on oikeasti pirun hyvät soundtrackit! Siis niin törkeen hyvää musaa että en osaa kuvailla sitä sanoilla, postaan tänne mielummin yhden lempikappaleistani.

http://www.youtube.com/watch?v=PbeIv39s04s&list=PL4C0760D714E2129B

The king is gone but he’s not forgotten
Is this the tale of Johnny Rotten?
It’s better to burn out than to fade away
The king is gone but he’s not forgotten

Hey hey, my my
Rock and roll can never die
There’s more to the picture
Than meets the eye.
Hey hey, my my

Jotain positiivista kummiskin, tatuointikoneen pitäisi saapua huomenna! Pääsen siis toivottavasti harjoittelemaan viikonlopulla niin saadan nähdä miten hommat etenee 🙂 työtilaakin pitäisi saada kuntoon. Maanantaina tulee kirjahylly ja kirjoituspöytä sekä satulatuoli. Joten siitäkin voi olla onnellinen. Tietysti monet ovat jo puhuneet että ”ei tosta tatska jutusta kummiskaan tuu mitään”.. Hohho. Menee jotenkin niin hermo tällaiseen! Ikinä ei vaan voi olla onnellinen toisen puolesta. Onnekseni en kaipaa muitten mielipiteitä 🙂

suhteet oma-elama syvallista
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.