Hei, olen Em. En esiinny blogissa omalla nimelläni sillä se saattaa sisältää arkaluontoisia asioita myös muista ihmisistä elämässäni. Olen kuitenkin 35-vuotias kahden lapsen äiti jolla postauksen kirjoittamishetkellä on 5v masennus diagnoosista joka muutti elämääni paljon.

Odotin nuorempaa lastani kun huomasin eräänä päivänä, että jopa toisten ihmisten hengitysääni käy hermoilleni paljon. Päätin soittaa neuvolaan, että nyt kaikki ei ole ihan hyvin. Neuvolassa otettiin asia vakavasti ja hemoglobiini oli kuin olikin tippunut todella matalaksi. Minulla on yleensä aina ollut normaaliarvojen alarajoilla se, mutta nyt mentiin jo vaarallisille arvoille.

Tilannetta lääkittiin rautalisillä ja ruokavaliolla ja sitä saatiin parannettuakin jonkin verran, mutta tästä kaikesta johtuen sain lähetteen neuvolan psykologille.

Ensimmäinen käynti jännitti paljon, mutta edessäni istui todella mukava ja piristävä sekä ymmärtäväinen täti-ihminen ja jännitys helpotti.

Heti toisella kerralla jo tämä täti-ihminen alkoi sitten vihjailla jo, että ehkä tässä on muutakin kuin vain alhainen hemoglobiini. Tämän jälkeen kävimme hieman lisää keskusteluja ja sain vahvan mielipiteen siitä, että hyötyisin todella paljon mielialalääkityksestä, mutta tämä asia jäi odottamaan synnytyksen ja imetyksen jälkeistä aikaa.

Kun koin olevani valmis ja tuon Pikkukakkosen imetys oli loppunut, niin hakeuduin lääkärille aiheesta. Ensimmäisenä lääkäri kysyi, että miten menee ja vastasin totuudenmukaisesti ”Paremmin kuin ikinä.” Tein testin ja pistemäärä oli vakavan masennuksen puolella. Lääkäri katsoi hetken minua silmiin ja kysyi osittain huvittuneena ”Kuinka huonosti ennen sitten on oikein mennytkään?”

Tästä alkoi lääkitys joka johti suureen elämänmuutokseen.