jouluna
Työkaveri tiivisti Facebookissa, miksi tapaninpäivä on pyhistä paras: ihan kuin päivä olisi jo pidempi ja hössötys ohi. Niinpä! Joulupäivän pysähtyneisyyden jälkeen tänään pääsee jo ihmisten ilmoille kahvittelemaan ja rauhallinen välipäiväarki on ihan nurkan takana. Sitä paitsi, minun kalenterissani kevät alkaa tästä. Vaikka päivän pitenemistä ei vielä huomaa, valoa tuntuu olevan enemmän, olo on yhtäkkiä kevyempi ja uusi vuosikin jo tuloillaan.
Meillä vietettiin tänä vuonna rennompaa joulua. Suurin osa koristeista sai jäädä ullakolle ja joulupäivälliselle mentiin valmiiseen pöytään ravintolaan. Lahjastressistäkin kieltäydyin täysin. Poikaystävän pakettiin käärin rakkaudella neulotut lapaset ja keikkaliput, äidille ja isälle toin Stockalta ihan sattumalta löytyneen purkin kuivattuja sieniä iskän kotiseuduilta. Omista paketeistani paljastui mummon neulomien lapasten ja sukkien lisäksi pitkään toivomani kaulakoru ja Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma.
Juuri ennen Ouluun tuloa iskenyt flunssa pakotti rauhoittumaan jo joulunaluspäivinä, ja viime hetken ostoksilla juoksemisen sijaan käperryin sohvannurkkaan kirjojen ja elokuvien kanssa. Nappasin Helsingistä mukaan jouluna 2012 lahjaksi saadun ja silloin kesken jääneen Riikka Pulkkisen Vieraan ja aloitin uudelleen alusta. Sen jälkeen tartuin Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävään ja nyt vuorossa on tuo joulupaketista paljastunut uusin Pulkkinen. Miten hyvää onkaan tehnyt pitkästä aikaa uppoutua muihin maailmoihin ja katsoa maailmaa jonkun toisen linssien läpi.
Koristeista ja lahjoista karsimisen lisäksi olen jättänyt jouluherkut suosiolla vähemmälle. Nappaan aina ohimennen yhden konvehdin Lindtin kauniista rasiasta, mutta pyhien pipari- ja torttusaldo on jäänyt yhteen kumpaakin sorttia. Makeiden herkkujen sijaan joulun ykköseksi on noussut saaristolaisleipä mädillä ja smetanalla. Puolen kilon perhepakkaus mätiä ei tuntunut aluksi vähentyvän lainkaan, mutta näin viimeisenä juhlapäivänä purkin pohja alkaa jo häämöttää. Eipähän ainakaan ole tarvinnut kainostella leivänpäällisten annostelun suhteen! Vähän tekisi mieli käydä hakemassa purkki myös kotijääkaappiin Helsinkiin, mutta liika on ehkä liikaa.
