kolme viikkoa kotiinpaluuseen
Terveisiä sateisesta Dublinista! Palasin jo viime viikon alussa parin viikon mittaiselta Suomen-reissulta, jonka meidän koulussa taktisesti St. Patrick’s Dayn ympärille lätkäisty kahden viikon ”lukuloma” mahdollisti. Vaihtokeväästä on siis tähän mennessä takana orientaatioviikko, seitsemän kouluviikkoa ennen lomaa, kaksi lomaviikkoa ja nyt jo melkein kaksi loman jälkeistäkin viikkoa, eli yhteensä jo kaksitoista viikkoa. Aika on lentänyt hämmentävällä vauhdilla, mutta vielä hämmentävämpää on jäljellä olevan ajan määrä – ensi perjantaista laskettuna paluulentoon on jäljellä vaivaiset kolme viikkoa.
Suomen visiittiä edeltäneet viikot menivät pitkälti Dubliniin ja uuteen elämään tutustellessa ja sen jälkeen perusarjen pyörteissä, joskin pari pitkää viikonloppua sain viettää Suomesta lentäneitä vieraita emännöidessä ja kaupunkia muina turisteina kierrellen. Kaikki reissusuunnitelmat kasaantuivat kuitenkin vasta tälle vaihdon jälkimmäiselle pätkälle, ja nyt vajaaseen viiteen viikkoon sisältyy siis pääsiäisenä tehty Irlanti-roadtrip, ensi viikolla matka Edinburghiin ja Glasgowiin, ja vielä kotiinpaluuviikon maanantaina päiväreissu Lontooseen Warner Brosin Harry Potter -studioille. Kaiken matkailun ohella pitäisi saada vikat ryhmätyöt ja loppuesseet pakettiin, joten koti-ikävälle ei yksinkertaisesti riitä aikaa.
Vaikka lukuloman jälkimmäinen pätkä on vain kuukauden mittainen ja lopullinen kotiinpaluu kolkuttelee jo oven takana, parin viikon Suomi-arjen jälkeen kotoa taas lähteminen ja Dubliniin paluu oli silti yllättävän vaikeaa. Tuntuu, että sain jo ensimmäisen parin kuukauden aikana vaihdosta irti sen, mitä tulin hakemaankin ja vähän enemmänkin (tästä kirjoittelen vielä kokonaisen postauksen!) eivätkä viimeiset viikot enää tuo vaihtokokemukselle juurikaan lisäarvoa. Olisin ollut ihan valmis jäämään kotiin ja hyppäämään takaisin ikiomaan arkeen tällaisen väliaikaelämän sijaan. Täällä nyt kuitenkin ollaan, ja keksisin kieltämättä kamalampiakin kohtaloita kuin reissata ja brunsseilla muutaman viikon verran… Sitä paitsi, sääennuste lupailee jo ensi viikonlopuksi täydellistä kevätsäätä, joten saan viimein kaivaa esiin tammikuussa tänne asti raahaamani ja saman tien kaapin perälle heittämäni nahkatakin ja tennarit!
Kuvat Irlannista Cliffs of Moherilta