aamuisia ajatuksia juhlimisesta
Kaaduin eilen illalla sänkyyn jo heti kymmenen jälkeen. Whatsappin ryhmäkeskustelut tulvivat kavereiden kuulumisia eri bileistä ja kutsuja naapurissa järjestettyyn illanviettoon. Käänsin kylkeä ja kietouduin peittoon entistä tiukemmin. Aamulla heräsin virkeänä yhdeksän aikaan ja aamuyön whatsapp-saldoa aamiaisen äärellä selaillessa tiesin tehneeni tällä kertaa oikean ratkaisun.
Melkein kolmen opiskelu- ja ennen kaikkea opiskelija-aktiivivuoden aikana olen ehtinyt juhlia enemmän kuin tarpeeksi. Don’t get me wrong, rakastan aamuyölle venyviä viini-iltoja ystävien kanssa, mutta ”vuosikellodokaus” ei jaksa enää innostaa. Approt, lauluillat, toimiston juhlat ja sen sellaiset ovat yleensä ihan kivoja tapahtumia, mutta varsin harvoin seuraavan päivän vetämättömän olon arvoisia.
Olen niitä onnellisia, jotka selviävät pitkästäkin illasta yleensä ilman sen kummempaa fyysistä pahoinvointia, mutta sen sijaan kärsin kroonisesta morkkiksesta: henkisesti olo on surkea, vaikken olisi tehnyt mitään tyhmää. Kun herää puolenpäivän pahemmalla puolen ja koko päivä sujahtaa ohi Netflixin äärellä ja pahimmassa tapauksessa edellisen illan muistikuvapalapeliä kooten, tuntuu kuin viimeisetkin elämänhallinnan rippeet olisivat levinneet tuhkana tuuleen.
Toki juhlia voi ilman alkoholiakin ja usein kavereiden kanssa on hauskempaa selvinpäin, mutta valitettavasti en osaa viettää iltaa ainoana holittomana. Kadehdin hieman yhtä parhaista ystävistäni, joka pystyy helposti bilettämään aamuun asti juomatta mitään alkoholipitoista. Itse vain ärsyynnyn humalaisista ihmisistä (ah, mitä tekopyhyyttä…) ja väsymys iskee heti puolenyön jälkeen. Yleensä siis jätän jo lähtökohtaisesti keskinkertaiset illanvietot mieluummin täysin väliin kuin pyörähdän paikalla ja karkaan heti, kun muiden silmä välttää – tai pahimmassa tapauksessa korkkaan ”koska kaikki muutkin” ja yhtäkkiä huomaan oikeastaan varsin tylsän illan venyneen vahingossa aamuneljään.
Whatsappin perusteella eilen juhlimassa olleet kaverit heräilevät vähitellen kuka mistäkin, ja toivon että jokaisella oli eilen hauskaa. Parhaiden iltojen jälkeen yhden sunnuntaiaamun ohi nukkuminen ei nimittäin haittaa.