tiedän kun ne rakastuu ja kun ne suuttuu

Olipas täydellinen viikonloppu. Neljäntoista hengen porukasta mökkireissulle pääsivät yhtä vaille kaikki, ja pari päivää sujahti ohi kuin siivillä. Mökillä syötiin, juotiin, saunottiin ja uitiin, istuttiin kuistilla katselemassa auringonnousua ja kerrytettiin univelkaa nukkumalla aamuseitsemästä puolillepäivin. Kulutin tunteja kokoamalla mahdotonta palapeliä, uin hiljalleen nousevan auringon valaisemassa järvessä, juttelin enemmän tai vähemmän tärkeistä asioista ehdottomasti tärkeiden ihmisten kanssa, itkin vähän ja nauroin paljon.

Kotona iski väsymys ja se jokaisen reissun jälkeen iskevä tietynlainen yksinäisyys, mutta kerrankin siihen ei sekoittunut lainkaan haikeutta. Tällä porukalla täydellisiä viikonloppuja ja hetkiä on nimittäin edessä vielä vuosien ajan.