talvisään selviytymispakkaus

Erehdyin jo jossain vaiheessa odottamaan lunta ja ”kunnon talvea” ikuisesti jatkuvan syyspimeyden sijaan, mutta tällä viikolla kirjaimellisesti kylmä totuus iski vasten kasvoja. Lämpötila putosi eilen nollan alapuolelle ja villakangastakista, syystalven kengistä ja mummon neulomista lapasista huolimatta tarvittiin ainoastaan kymmenen minuuttia bussipysäkillä muistuttamaan, että meikäläistä ei ole geneettisesti luotu Suomen talviolosuhteisiin.

Joulun ajan pientä pakomatkaa lukuun ottamatta täällä on kuitenkin ilmeisesti hengailtava koko talvi, joten suunnittelin itselleni selviytymispakkauksen tulevia pakkasia ajatellen. (Tarkemmin ajateltuna talvesta selviytymiseen kuuluu olennaisina osina hyvää seuraa, Netflix, kasa kirjoja, teetä ja viiniä! Keskitytään kuitenkin tällä kertaa niihin tilanteisiin, kun on aivan pakko poistua kotoa…)

Kaiken a ja o ovat lämmin takki ja kengät. Canada Gooseen ei budjetti taida lähivuosina venyä, mutta jotain vastaavaa on löydettävä niin pian kuin mahdollista. Hämärässä muistikuvassa talsin rippikoulun päiväopetuksesta kotiin kevättalvella, ööh, 2008 tälläkin hetkellä käytössä oleva villakangastakki päällä, joten saattaisi olla korkea aika hankkia a) uusi ja b) jokin ohutvuorisesta villakankaasta tehtyä lämpimämpi talvitakki. Kenkäpuolella sen sijaan aion panostaa kerralla siihen ainoaan oikeaan, Soreliin. Suomen talvi on kylmä ja Helsingin talvi loskainen, joten karvavuorella varustetut ja vedenpitävät saappaat ovat parasta, mitä jaloilleen voi tarjota. Olkoonkin kyseessä talvikenkien Crocs (paitsi että Crocs taitaa itseasiassa itsekin valmistaa nykyään talvikenkiä), mutta mun varpaita ei tänä talvena palele.

Pisteenä iin päälle ajattelin investoida Balmuirin kashmirpipoon ja korvata iänikuiset lapaset karvavuorisilla nahkahanskoilla. After all, noiden aiempien valintojen jälkeen täytyy pelastaa kaikki tyylikkyyden rippeet, jotka pelastettavissa on.

Kuvat valmistajien sivuilta