helsingin tunnelmallisin illallinen // basbas

Ja heti perään toinen raflavinkki, sillä kyllä tässä vielä joskus päästään takaisin valmiiden pöytien ääreen! Ehkä pisimpään to do -raflalistallani on ollut BasBas, josta on kohkattu vuosikaupalla ja jonne tuntuu vuosien vierimisestä huolimatta olevan mahdoton saada pöytää. Mies oli onnistunut alkuvuodesta varaamaan talvilomaviikkomme torstaille pöydän, mutta nihkeän vatsapöpön vuoksi jouduimme silloin perumaan viime hetkellä. Olin sekä taudista että varauksen ohi lipumisesta niin surkeana, että mies heräsi puolilta öin tekemään meille uuden varauksen perjantai-illalle maaliskuun alkupuolelle.

Jos BasBasin varaussysteemi ei ole tuttu, supersuositun ravintolan varauskalenteri avataan siis kullekin päivälle kuukauden verran etukäteen keskellä yötä. Kaiken muun hyvän lisäksi rafla on auki vain tiistaista perjantaihin. Mitään rakettitiedettä tai taikuutta pöytävarauksen tekeminen ei kuitenkaan ainakaan meidän kohdalla vaatinut (toisin kuin välillä huhutaan) vaan keskiyön herätys riitti.

Listalta sai valita italialaiseen tyyliin kaksi antipastihenkistä alkupalaa, pastan tai risoton sekä pääruoan. Alkuruokien suhteen hajautimme valintoja niin, että saimme maistella menun kuudesta vaihtoehdosta neljää: burrata-juustoa, soccan eli kikherneestä tehdyn ohutleivän, härkätartaria ja vasikankieltä.  Tartar oli upeaa (yhtä parhaista koskaan maistamistani!) ja burrata käsittämättömän suussa sulavaa. Kahden poikkeuksellisen annoksen rinnalla kieli oli vähemmän yllättävä makuelämys ja soccan kanssa tarjoiltu tomaattiasia itselleni jopa liiankin mausteista.

Pasta-risottoakselilla valinta oli ilmiselvä – sen verran paljon BasBasin veriappelsiinirisotosta on vuosien varrella somessa puhuttu. Ei muuten pettänyt. Mies haastoi itsensä ja lupasi kokkailla samaa joku viikonloppu meillä kotona, sillä ohje on julkaistu netissäkin. Jään odottamaan! Pääruokapuolelta valitsin turskaa ja illallisseura itselleen poroa. Yleensä tilaan kampasimpukoita aina, kun niitä on listalla, mutta yritin kerrankin astua oman ruokamukavuusalueeni ulkopuolelle. Ilokseni kampasimpukoissa erityisesti himoitsemani suutuntuma löytyi myös turskasta. Win-win siis!

Nälkä kasvoi syödessä, joten tilasimme varsinaisen menun perään vielä juustolautasen kahdelle jaettuna sekä jälkkärit molemmille. Meidän helmasyntimme ravintoloissa on tilata kaikki – pisin mahdollinen menu ja täysi viinipaketti – ja niin teimme nytkin. Oli muuten joka sentin arvoista.

Mitä tilaan ja tunnelmaan tulee, BasBas on juuri sellainen ravintola, jonka kaltaisissa ulkomailla huokaan miksei tällaista ole Suomessa. Joka kerta tajuan kyllä itsekin, etten taatusti ole vain etsinyt tarpeeksi. Nyt kuitenkin viimein löysin perille. ”Lämmin, tunnelmallinen ja viihtyisä” ei lainkaan riitä kuvailemaan paikkaa, jossa tahtoisin viettää jatkossa synttärit, vielä joku päivä häät (Hanna G teki niin, joskin en tiedä onko vaihtoehto auki meille peruspulliaisille…) sekä kaikki ne ihan tavalliset illat, jotka tahdon kohottaa arjen yläpuolelle. Joko arvasitte, että taisin rakastua tähän ravintolaan?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *