Lupasin itselleni panostaa tänä vuonna omaan fyysiseen hyvinvointiini ja sehän tarkoittaa myös sitä, että saan hyvällä omatunnolla käyttää siihen rahaa. Suurin motivaatio liikuntaan niin kuin mihin tahansa muuhunkin lähtee tietysti sisältä, mutta ei kivoista ja kätevistä treenivarusteista ainakaan haittaa ole!

Urbanearsin langattomat Plattan-kuulokkeet ovat joululahja töistä, enkä vajaan parin kuukauden jälkeen osaa kuvitella vaihtavani takaisiin piuhallisiin kuulokkeisiin. Työmatkoilla tai kaupungilla pyöriessä ei tarvitse enää murehtia kaulahuivin tai laukun hihnojen kanssa turhan läheiseksi käyvää johtoa, mutta etenkin kuntosalilla langattomuus on osoittautunut superkäteväksi: puhelimen voi laittaa sivuun yhdessä juomapullon kanssa ja musiikki vain jatkaa soimistaan!

Uusin motivaationlähteeni on Fitbit-ranneke, joka on roikkunut ranteessani jo parin viikon verran yötä päivää. Ranneke laskee askeleet, kiivetyt kerrokset, aktiiviset minuutit ja kulutetut kalorit, mutta lisäksi mittaa jatkuvasti myös sykettä. Salilla laitan päälle rannekkeen treenimoodin, jolloin sykettä voi seurata koko ajan. Kuin huomaamatta sarjojen väliset tauot ovat lyhentyneet, kun sykkeen ei tahdo laskevan liikaa ja lisäksi kalorikulutuksen seuraaminen motivoi pidempään treeniin.

Kolmas materiamotivaattori on tietysti se perintenen eli uudet treenivaatteet. Mihinkään oikeisiin sporttimerkkeihin en ole toistaiseksi raaskinut rahojani laittaa, mutta H&M:ltä ja Stadiumin omalta SOC-merkiltä on löytynyt varsin kivoja ja huomattavasti budjettiystävällisempiä ratkaisuja. Omaksi lempparikseni ovat nousseet nuo kuvissakin näkyvät superkorkeavyötäröiset housut, joita sovittaessa makutuomarina toiminut kaveri ihmetteli, onko minulla aina ollut tällainen tiimalasivyötärö… Mukavat ja vieläpä ilmeisen imartelevat siis. Nyt ei siis muuta kuin sporttipöksyt jalkaan, kuulokkeet korville ja kohti kuntosalia!