MeNaisten (kevyen kesälukemisen paras hinta-kiinnostavuussuhde!) tv-sivuilla vinkattiin Ylellä tänään alkaneesta Neiti Fisherin etsivätoimisto -sarjasta, ja jotenkin iskin silmäni juttuun vaikken telkkaria omistakaan. Luin lehteä jo viikonloppuna ja kärsimättömänä streamaussukupolven edustajana en jaksanut odottaa tähän päivään saakka – enkä rehellisesti sanottuna ole Yle Areenan ylin ystävä – joten etsin ja onnekseni löysin australialaissarjan myös Netflixistä.

Onnistuin koukuttamaan itseni kertaheitolla varsin tehokkaasti, sillä ensimmäisen kauden kolmestatoista jaksosta on jäljellä enää kaksi. Mistään dekkarigenren suuresta helmestä tai uskomattomista psykologisista juonikuvioista ei tosin tällä kertaa ole kyse, ja muutaman jakson olenkin katsellut ihan rehellisesti puolella silmällä ruoanlaiton tai blogien lukemisen ohella. Yksittäisten jaksojen ja mysteerien sijaan parasta sarjassa on rohkea, röyhkeä ja aikakauteen nähden räikeän moderni päähenkilö Phryne, pari rikosten selvittelyn taustalla kulkevaa rakkaustarinaa sekä tietysti säihkyvä 20-luvun miljöö! Millä aikakoneella pääsisin edes hetkeksi hämyisiin salakapakoihin, tanssimaan jazzin tahtiin paljetteihin verhoutuneena?

Kuvat: ABC Television

Neiti Fisherin etsivätoimisto Yle1:llä arkisin klo 17.05 ja Netflixissä kaksi ensimmäistä kautta alkuperäisnimellä Miss Fisher’s Murder Mysteries.