Aurinkoista sunnuntaita murmelit! Täysin aikatauluton viikonloppu tuntuu hämmentävältä (ja hämmentävän hyvältä!), kun viikko sitten samalle viikonlopulle osui seminaarista palautuminen niin henkisesti kuin fyysisesti, speksin ensi-ilta sekä iskän Helsingin-reissu. Iskä viipyi kaupungissa perjantaista maanantaihin, mutta oman täyden kalenterin ja iskän menojen vuoksi sunnuntai oli käytännössä meidän ainoa yhteinen päivä – josta sitten otettiinkin kaikki irti. Aamupäivästä pyörähdettiin Kaapelitehtaalla antiikkimessuilla, sen jälkeen kierrettiin Ateneumin Sibelius-näyttely ja illalla käytiin vielä ulkona syömässä. Kaiken tuon välissä vietetiin isi-tytär-laatuaikaa poraamalla seiniä ja ripustamalla paikoilleen syksystä saakka vaaterekin takana piilossa odottanut ”Virkisty K-kahvilla” -mainoskyltti.

Pyöreä kyltti on löytö viime kesältä, kun iskä bongasi sen Pohjois-Savon sydämestä vanhan kyläkaupan paikalle avatulta kirppikseltä. Keskon 60-luvulta peräisin oleva kahvimainos ei periaatteessa ollut edes myynnissä vaan nurkkiin pyörimään jäänyttä kyläkaupan jäämistöä. Kyltti kuitenkin vei kaikenlaisiin retroasiohin rakastuneen sydämeni ensisilmäyksellä, ja pikaisten neuvotteluiden jälkeen se lähti mukaan ensin kohti Oulua ja päätyi lopulta Helsinkiin.

Olen tuijotellut kylttiä seinälläni nyt viikon verran, ja joka kerta siihen vilkaistessa tulee hyvä mieli! Se piristää muuten pitkälti mustavalkoista sisustusta ja tuo särmää Ikea-kotiini, mutta sopii kuitenkin täydellisesti yhteen mummon kutomien räsymattojen kanssa. Sitä paitsi, millä muullakaan markkinoinnin opiskelija sisustaisi kuin vanhoilla mainoksilla?