sandron brunssilla
Kesän brunssikausi avattiin eilen parhaalla mahdollisella tavalla, parhaassa mahdollisessa seurassa: Sandrossa Oulusta tänne viikonlopun ajaksi pyörähtäneen ystävän kanssa. Löysin Sandron aivan liian myöhään kiitos oman itsepäisyyteni – ärsyynnyn lähes kaikesta hypestä niin, että useammin kuin kerran tai kahdesti olen hypännyt varsin siisteihin juttuihin mukaan todella jälkijunassa. Kun valokeila nyt keväällä siirtyi kosketuksellaan kaikesta kultaa tekevän Richard McCormickin uuteen The Cock -ravintolaan, olin viimein valmis tutustumaan Sandroon. (Instagram-feedini tosin täyttyy Cockissa räpsityistä kuvista siihen tahtiin, että olen jo muutamaan kertaan yllättänyt itseni selaamasta ravintolan nettisivuja ja pohtimassa pöytävarausta sinnekin…)
Kävin Sandrossa ensimmäistä kertaa illallisella vajaa pari kuukautta sitten ja rakastuin ensipuraisulla. Ruoka oli valehtelematta parasta, mitä olen koskaan syönyt. Kaikkien lehtiartikkeleiden, blogipostausten ja kavereiden kehujen jälkeen ei olisi ehkä ollut syytä yllättyä… Lemppariosa annoksesta olivat kaikki erilaiset tahnat ja muut ”mössöt”, joita sekoittelemalla pystyi kokoamaan erilaisia makuelämyksiä. Brunssilla niistä pääsi nauttimaan juuri niin paljon kuin vatsa ikinä veti, ja puolentoista tunnin jälkeen ähky oli sen mukainen.
Mulla ei ole aavistustakaan, mitä puolet brunssin herkullisesta valikoimasta oli nimeltään tai edes siitä, mitä raaka-aineita suuhuni tarkalleen ottaen haarukoin. Mutta voi luoja kuinka hyvää se kaikki oli. Hummuksen ja muiden tahnojen lisäksi suurimmiksi suosikeiksi kohosivat punajuuret, pinkki (punajuuri?)couscous, epämääräinen linssiasia sekä maailman pehmein lasagne. Jälkkäripöydästä löytyi ainakin kolmea eri kakkua mukaan lukien suklaakakku, joka kaverin sanoin maistui ”sulalta suklaalta, joka on kiinteää”. Tasapainon vuoksi maisteltiin toki myös smoothieita, kurkkumehuja ja no, oikeastaan ihan kaikkea muutakin!
Kesän yhtenä missiona aion brunsseilla mahdollisimman paljon ja testata eri paikkoja. Brunssiputki jatkuu heti ensi lauantaina Mokon hieman perinteisemmällä kattauksella ja seuraavana viikonlopun Oulun-reissulla täytyy perinteisesti käydä Roosterin brunssilla. Vaikka kokeiltavien listalla on kasa uusia, kiinnostavia kahviloita ja ravintoloita, on Sandroon palattava mahdollisimman pian!
Kuvat minusta Reetta Kvist