sisustusvimman kourissa

Olen kärsinyt muutaman viikon verran polttavasta sisustuskuumeesta. Nimenomaan kärsinyt, sillä pakottava tarve laittaa, ostaa ja uusia on saanut vastaansa budjetin, taloutemme toisen asukkaan ja lopulta omankin järjen. Sanomattakin selvää, että jatkuva ”mennäänkö Ikeaan, eikö voitais ostaa tätä ihanaa ruokapöytää, miten olisi tää matto?” -venkoiluni on laajentanut kärsimystä myös sisustusasioista vähemmän innostuneeseen lähipiiriin.

Oman ja parisuhteen hyvinvoinnin vuoksi päätin pakottaa sisustushaaveet toistaiseksi taka-alalle ja katsoa kotiamme uusin silmin kivoihin juttuihin keskittyen. Petasin sängyn, avasin näin kesällä yötä päivää suljetut pimennysverhot ja raotinpa sälekaihtimiakin sisälle puskevan lämmön pelosta huolimatta, pyyhin pölyt kirjahyllystä ja ostin kimpun neilikoita ruokapöydälle. Yhtäkkiä koti näytti ja tuntui hyvältä myös ilman yhteensopivia keittiön ja eteisen käytävämattoja tai puolen kuukausipalkan hintaista ruokailuryhmää.

Ennen pahimman sisutusvimman laantumista kotiin ehti kuitenkin muuttaa yksi uusi huonekalu: Ikean musta VILTO-tikashyllykkö eteiseen. Raahasin reilu kymmenkiloista ja melkein itseni mittaista pakettia bussissa pitkin Espoota, ja ruuvailin hyllyä kasaan vielä iltamyöhään, jotta sain visioni toteutettua heti. Hyllyköstä paikkansa löysivät pieni arkilaukkuni sekä säävarusteet eli sateenvarjot ja aurinkolasit, jotka on kätevämpi napata mukaan avohyllyltä kuin kaapin perukoilta. Yhdelle hyllylle perustin oman aseman miehen taskuista aiemmin pitkin olohuoneen tasoja levinneille avaimille, lompakolle ja muille härpäkkeille. Virkaa toimittaa toistaiseksi keittiön kaapista kaivettu kulho, mutta itselleni asettamastani sisustusostolakosta huolimatta haaveilen sen vaihtamisesta kauniiseen marmoritarjottimeen – Hayn Carrara-marmorinen olisi tietysti unelma, mutta H&M Homen budjettiversio kelvannee mainiosti tähän hätään…